29 huhtikuuta 2010

Kevään 2010 esseesuosikit

Syksyllä 2009 listasin viimeksi esseesuosikit.
Vanhoihin kokeisiin pääsee tutustumaan tästä.

Urheilu, tekniikka ja unet jyräsivät

Niin kuin aina käy, abien valinnat keskittyvät tiettyihin tehtäviin.
Alla olevan listan virhemarginaali on yksi prosentti, ja kirjoittajia oli tänä keväänä juuri parinsadan pintaan.

  • 1. 4%
  • 2. 15%
  • 3. 2%
  • 4. 4%
  • 5. 10%
  • 6. 15%
  • 7. 15%
  • 8. 4%
  • 9. 1%
  • 10. 17%
  • 11. 3%
  • 12. 2%
  • 13. 6%
  • 14.3%
Kevään esseekokeen suosikkeja olivat tehtävät kaksi, kuusi, seitsemän ja kymmenen, joista neljästä kirjoitettiin 2/3 kaikista esseistä.

Tehtävässä kaksi sai kertoa omista unista, ja tämäntyyppiset omaan elämään liittyvät "tilitykset" ovat aina suosittuja. Aihe on helppo, eikä sitä ole rajattu esimerkiksi psykologiseen näkökulmaan. Harva kirjoittaja toi mukanaan unien tulkintaa tai syvällisempää pohdiskelua piilotajunnan työskentelyssä unitilassa.

Kuutostehtävässä aiheena oli nettikirjoittaminen ja pohtiminen siitä, pitäisikö verkossa esiintyä omalla nimellään. Aihepiiri on jo tuttu, sillä viime keväänä sai kirjoittaa Facebookista ja vielä vuotta ennen verkkovaikuttamisesta yleisesti

Seitsemäs on se tavanomainen urheiluaihe, johon eri lajeja harrastavien on turvallista tarttua. Tällä kertaa abiturientti sai pohtia urheilun ja bisneksen välistä suhdetta.

Kymmenennessä tehtävässa kirjoittaja sai yrittää pohtia omaa uusavuttomuuttaan ja aihetta laajemminkin Tommy Tabermannin oivan kolumnin pohjalta.

Mikään yllätys ei ole ollut moneen vuoteen, että aineistotehtävät eivät ole suosituimmuuslistan kärkipäässä. Helppojan otsikkotehtäviä on ollut aina tarjolla, eikä tämänkeväinen esseekoe ole siltä osin poikkeus.


Mitkä aiheet eivät kelpaa?

Myönteinen yllätys oli, että Arja Tiaisen runoihin tarttui sentään nelisen prosenttia abeista, mutta vastaavasti novelli ei kelvannut kuin parille kirjoittajalle. Kolmosen kulttuuriaihe sivuutettiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, samaten Suomi-myytttin (12.) varottiin tarttumasta, eivätkä Samulin Heimosen surrealistiset maalaukset (14.) saaneet kuin pari lukijaa.