Yleisönosastokirjoitus

Halki, poikki ja pinoon

Äidinkielen opettaja Oula Mäkipää Iitistä kailottaa kyseenalaisella  tavalla yleisönosastokirjoituksessaan " Äidinkieli ja kirjallisuus eri oppiaineiksi" (HS 15.12.2008) nykyisen oppiaineen pilkkomista.

Kirjoittaja käsittelee osittain ilmeisesti samaa asiaa kuin Helena Linna ja Merja Kauppinen (HS 15.12.2008), jotka ovat luultavasti julkaisseet oman tekstinsä yleisönosastolla, mutta kirjoittaja ei vaivaudu määrittelemään väitteitä tai edes aihetta selkeästi.

Mäkipää pyrkii ilmeisesti jakamaan oppiaineen asiakirjoittamiseen ja toisaalta runojen rustaamiseen sekä draamaleikittelyyn. Ensimmäistä hän kutsuu "suomen kieleksi ja viestinnäksi" ja jälkimmäistä "sanataiteeksi ja draamaksi". Puheviestintä ja kirjallisuushistorian opetus on ovat hänen mielestään ilmeisesti tarpeettomia, sillä ne molemmat jätetään mainitsematta. Olisi ehkä kannattanut tutustua eurooppalaisiin malleihin, kuinka jako on toteutettu kielen ja kirjallisuuden välillä.

Olen täysin samaa mieltä Mäkipään kanssa, että hänen opettamansa oppiaine on tieto-, taito- ja taideaine. Myös pakollisilla kursseilla voidaan kirjoittaa luovasti. Kuva-analyysien ja satujen kirjoittaminen ovat molemmat luovaa kirjoittamista. Draamaleikeillä voidaan käsitellä kirjallisuutta ja vaikkapa uutistekstejä. Opiskelijat hankkikoot omat "flow-tilansa" viikonloppuisin yöelämässä eikä koulussa pakollisilla tai valinnaisilla kursseilla.

Koulu on opiskelijoiden työpaikka, jossa työnteko on tarkoitus ja päämääränä hankkia tulevia opintoja varten sitä henkistä pääomaa ja konkreettista osaamista tulevaisuuden haasteisiin. Olen jyrkästi eri mieltä, että muka "opetuksen tärkein tavoite on oltava itse kirjoittamisen aktista nauttiminen".

Mäkipään teksti jää väistämättä pelkäksi heitoksi väitteiden yksipuolisuuden vuoksi. Sanallakaan ei sivuta edes opetussuunnitelmaa tai siihen tehtäviä muutoksia ylioppilaskokeesta puhumattakaan. Näiden asemesta kirjoittaja olisi lisäämässä jotain kerhomäärärahoja, koska ne toimivat "mielenterveyden eheyttäjinä -- näinä kauhajokien aikakautena". Väite kuulostaa peräti huteralta, sillä leikkikerhoista ei olisi ollut mitään hyötyä ainakaan Kauhajoella: tappaja ei edes ollut lukion oppilas.

Jos ajatellaan kirjoittajan tavoitteita, ylioppilaskirjoitukset kaipaisivat uudistusta. Ehkäpä hänen mielestään tekstitaidon koe tai esseekoe joutaisivat kuopattavaksi. Toisen koepäivän vaihtoehdoksi voisi esittää vaikkapa draamakoetta. Opiskelijoille jaettaisiin aamutuimaan dramatisoitavat tekstit, jotka voisivat olla vaikkapa uutisia tai novelleja. Niistä sitten muokattaisiin farsseja tai beckettmäisiä absurdeja näytelmiä. Iltapäivällä olisi aika esityksiin, jotka tietysti taltioitaisiin.

Koulun opettajat (vähintään kaksi) suorittaisivat alustavan arvostelun. Opiskelijoiden oikeusturvan takia myös sensoreita olisi kaksi. Kaiken lisäksi sekä koulun opettajien ja sensorien antamat pisteet laskettaisiin yhteen, ja lopullinen arvosana muodostuisi näiden kahden keskiarvosta. Valitusoikeuden ei tulisi maksaa mitään, ja se olisi sallittava kaikille halukkaille, joiden alustava arvosana laskee. Rahoituksen voisi hoitaa vaikkapa veikkausvoittovaroista, tai pantaisiin ylimääräinen ylioppilaskoevero lukion oppikirjoihin. Sen voisi toteuttaa lisäämällä kirjan arvonlisäveron päälle ylimääräisen prosentin.

Tomi Tötterstrand
sijaisopettaja
äidinkieli ja kirjallisuus
Järnefeltin lyseo
Lohja


Osallistu keskusteluun ja valitse yksi seuraavista:

1. Arvioi tekstin sävyä ja tyyliä.
2. Erittele kirjoittajan argumentaatiota ja dialogia.
3. Pohdi tekstin uskottavuutta ja viestivyyttä.

Niin höveliä, niin höveliä arvostelua

Aika ajoin näkee kollegojen purnaavan yleisönosastoilla Hesaria myöden arvostelun epäoikeudenmukaisuudesta. Kai Heltola urputtaa ja Kati Koivisto ruikuttaa, kun ne sensorit eivät muka tiedä, miten pitää arvostella.

Yhteistä näille ja muille purnaajille on se, että heidän antamansa pisteet laskevat. Alanpa minäkin ruikuttaa: koskaan meillä Lohjalla pisteet eivät ole nousseet niin paljon kuin tänä syksynä. Tutkintoarvosana nousi reilulla kolmanneksella yhden numeron, ja yksittäisistä suorituksista nähtiin huimia loikkia.

Pisteet Lohjalla:

• improbatur 8%
• approbatur 15%
• lubenter 23%
• cum laude 33%
• magna 15%
• eximia 4%
• laudatur 2%

Keskiarvo 3,44

Pisteet koko maassa:

• improbatur 7%
• approbatur 14%
• lubenter 20%
• cum laude 31%
• magna 18%
• eximia 7%
• laudatur 3%

Keskiarvo 3,66

Pistemäärät

Ylioppilastodistuksen pistemäärät (puoltoäänet) ovat nykyään ehkä lähinnä tilastointia (keskiarvojen laskemista) tai kompensointipisteitä varten, jos kokelaalla on hylätty suoritus jostain yo-kokeesta. Puoltoääniä ei enää lasketa mukaan ylioppilastutkintotodistukseen toisin kuin ennen vanhaan. Silloin rehtori luki tulevien ylioppilaiden puoltoäänet ennen todistusten jakoa.

Jos pistemäärä neljä vastaa kouluarvosanaa seitsemän, ei hyvältä näytä: valtakunallinen keskiarvo on tänä syksynä 3,66.

Pisteitä kertyy suorituksista seuraavasti:

• improbatur 0
• approbatur 2
• lubenter 3
• cum laude 4
• magna 5
• eximia 6
• laudatur 7

Yleisesti ottaen äidinkielen ja kirjallisuuden koe menee edelleen huonosti, jos sitä verrataan muiden oppiaineiden ylioppialaskokeeseen. Lyhyt matematiikka (3,5) ja pitkä matematiikka (3,56) olivat vain nippa nappa alle valtakunnallisen kokeemme alapuolella. Sen sijaan reaaliaineissa ja englannissa tulokset ovat eri luokkaa.

Mistähän tämä kertoo?
Onko koeuudistus epäonnistunut?
Onko arvioinnissa epäonnistuttu?
Eikö äidinkielen opettajista ole enää mihinkään?

Tästä täytyy jokaisen vetää omat johtopäätöksensä - niin minäkin. Lievennän arviointiani ainakin suoritusten alapäästä. Jokaisen opettajan pitäisi aina selvittää, kun sensori on antanut arvosanat ja toimia itse sen mukaan. Ihmetystä ovat herättäneet varsinkin Pentti Leinon lausunnot riviopettajien ja sensorien vastakkainasettelusta. Sensoreita tarvitaan niin kuin kuin tähänkin saakka, sillä "tavalliset opettajat" eivät muka osaa arvioida yo-tekstejä.

Onkohan sitten niinkään? Tämäkin on jo nähty liian monta kertaa: jos sensori toimii yliopiston suomen kielen laitoksella, arvostelun paino on tietysti oikeakielisyydessä. Malliesimerkki on muutaman vuoden takaa, jolloin abeista (n. 180) kukaan ei saanut laudaturia. Joka ikinen oli tippunut vähintään eximiaan ellei alemmaskin. Nyt onnenpyörä kääntyi oikeaan asentoon - hyvä tämän syksyn kirjoittajan kannalta. Entä toinen ääripää? Mitä luusereista?

Arviointi ja arvioijien kriteerit kaipaavat kovasti uudistusta, joka onkin jo valmisteilla, jotta arvostelun epätasa-arvoistavat ristiriidat saataisiin viimeinkin historiaan.On todella ihmeellistä, etteivät abiturientit pärjää oman äidinkielensä kokeessa niin kuin muiden kielten kokeessa tai reaaliaineissa.

Muutamia tuloksia:

• Historia 4,01
• Psykologia 4,09
• Filosofia 4,05
• Terveystieto 4,13
• Biologia 4,09
• Englanti 4,42 (pitkä oppimäärä)

Ylioppilaskokeen arvosanarajat alempana kuin koskaan

Vertaile pistemääriä sivustolla lyseo.com.

Syksy 2008

Laudatur irtosi tänä syksynä samalla pistemäärällä kuin keväällä 2007 (88 pisteellä). Pykälää huonomman arvosanan pokkasi kokelas 75 pisteellä (sama kuin keväällä 2007), samoin magna lähti 60 pinnalla.

Kuka muistanee vielä, että uudistunutta koetta ja sen arviointia markkinoitiin osaksi sillä, että arvostelu on lievä johtuen kokeen uudesta ilmeestä ja sitä myötä vissiin vaikeudesta.

Cum laude approbatur pantiin jakoon alemmalla pistemäärällä kuin koskaan: 43:lla, lubenter sivusi alinta rajaa (syksy 2007). Samoin oli laita alariman: ylioppilaslakki jäi haaveksi, jos ei päässyt yli 20 pojon.

Syksyn 2008 esseesuosikit

Tutustu kokeeseen.

Olihan niitä jälleen kerran: tyttöjen ja poikien aiheet. Monet naispuoliset valitsivat kolmostehtävän, jossa sai kirjoittaa unelmahäistä ja tulevasta siipasta. Miehille mieluisia aiheita ovat tekniikkaan liittyvät tehtävät, ja nyt sai pohtia vieläpä onnellisuutta.

Tehtävät jakautuivat seuraavasti:

1. Tehtävä 13. Tekeekö tekniikka onnelliseksi? Kirjoita aiheesta Tanja Kotron tekstin ja omien kokemustesi perusteella (21%).
   
2. Tehtävä 3. Avioliitot lyhenevät mutta häät suurenevat. Pohdi ilmiöitä (19%).
   
3. Tehtävä 2. Monet haaveilevat julkisuudesta. Ei ole edes väliä, millä tavalla tai mistä syystä tulee kuuluisaksi. Esilläolo on usein tärkeämpää kuin julkisuuden syy. Julkisuudesta on tullut työpaikka ja julkkiksena olemisesta ammatti. Kirjoita julkisuushakuisuudesta (17%).
   
4. Tehtävä 4. Voiko Itämeri pelastua (10%)?

Muista saatiin aikaiseksi joitakin yksittäisiä suorituksia.

Otsikko- vai aineistotehtävä?

Tällä kertaa valittavana oli kahdeksan otsikkoaihetta, aineisto kuului kuuteen. Esseitä kirjoitettiin jälleen selkeästi enemmän ensin mainitusta ryhmästä eli noin 2/3.

Otsikkovaihtoehto on siinä mielessä helppo vaihtoehto, että tällöin ei tule ongelmia aineistoviittausten kanssa eikä aineistoa tule sivuutettua tai käytettyä väärin. Aiheet olivat laajoja ja osin melko vapaita.

Esseekokeen aiheita II

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi. Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia.Luettelosta havaitaan, että kaikesta ei ole tarpeen yrittää lukea sitä sun tätä, vaan rajaaminen voi olla hyvinkin järkevää.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta.

Uskonto ja arvokysymykset

• Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
• Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia
• Syksy 2008, 8. Valokuvia pyhistä jumalien palvontapaikoista ja omia kokemuksia

Kulttuuriin liittyvät kieliaiheet

• Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
• Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
• Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  

Kuva-analyysi (valokuvia)

• Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
• Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
• Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva
• Syksy 2008, 8. Kirkko, moskeija ja Buddhan temppeli

Elokuva ja televisio

• Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
• Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
• Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys
• Syksy 2008, 1. Oma lempileffa ja monta katselukertaa

Dataa ja tekniikkaa

• Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
• Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
• Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita kasariajasta nykyhetkeen
• Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen
• Syksy 2008, 13. Tekniikkaa ja onnellisuutta (sykemittarista nettiin) kolumnin perusteella

Tasa-arvo, vallankäyttö

• Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
• Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
• Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
• Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
• Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa
• Syksy 2008, 14. Korruptoitunut, kamala Kenia ja ihana Suomi (nettilähteitä)

Urheilu

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
• Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
• Kevät 2008, 13 Urheilutilaston analysointia
• Syksy 2008, 12. Urheilu ja nationalismi (kolumni)

Perhe-elämä

• Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
• Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
• Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
• Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
• Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
• Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
• Syksy 2008, 9. Runoja vanhemman ja pikkulapsen välisestä suhteesta
• Syksy 2008, 3. Ihana impi ja suloinen sulho (unelmahäät vs. todellisuus)
  

Ympäristö

• Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
• Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
• Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?
• Syksy 2008, 4. Tuleeko Itämerestä Kuollutmeri?
• Syksy 2008, 6. Aluepolitiikkaa ja koulujen lakkautukset

Romantiikka ja fiilistely

• Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
• Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä "oikeasta")
• Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
• Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
• Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
• Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  

Kokeet:
Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Ai, ai niitä aiheita

Tekstitaidon koe syksy 2008

Tutustu kokeen tehtäviin ja vanhoihin kokeisiin.


Vaikeaa oli

Opiskelijoille saattoi tulla yllätyksenä, että yhtä tehtävää lukuun ottamatta pitikin kirjoittaa vain kaunokirjallisista aiheista. Tätä oli kyllä teroitettu: kirjallisuutta on osattava lukea ja siitä kirjoitettava. Kaikissa kokeissa mallikokeita myöden on ollut pakko kirjoittaa muustakin kuin asiaproosasta.

Onneksi mukana oli sentään yksi mainosanalyysi, mutta silti näyttää, että pohjanoteeraus on tulossa - riippuu tietysti lopullisesta arvostelusta.

Tehtävien lähilukua

1. Millaisen kuvan sodasta saa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan katkelmasta?

Tämän tehtävän pitäisi olla siksi helppo, että ainakin meidän lukiomme lukuohjelmaan Linnan teos kuuluu. Ei kannata jättää omaa lukeneisuuttaan paljastamatta, samatenkaan katkelman suhdetta historialliseen todellisuuteen. Katkelman perusteella pitäisi ainakin pyrkiä määrittämään jokin käsiteltävä teema eikä laatia kommenoivaa referaattia tapahtumista ja henkilösuhteista.

2. Miten Linnan romaanihenkilöiden väliset suhteet ilmenevät katkelman vuoropuhelussa?

Nyt on kyse vuoropuheluista, eli on syytä määritellä, kuka puhuu kenenkin kanssa, mikä on sävy ja sitä kautta tulevat henkilösuhteet esille. Niin kuin muissakin tehtävissä aineisto on se, joka rajaa käsittelyn. Tuntemattoman muut tapahtumat eivät vastaukseen kuulu eivätkä miesten suhteet tämän katkelman jälkeen.


3. Erittele Raha-automaattiyhdistyksen mainoksen Pidetään huolta vaikuttamiskeinoja.

Tämä on perinteinen mainosanalyysi. On mainittava, mitä mainostetaan, miten argumentoidaan ja millaiset ovat intertekstuaaliset suhteet Linnan romaaniin. Kuvasta pitää tietysti tehdä inventaario ja samalla pohtia esimerkiksi symboliikkaa, tavoitteita jne.

4. Marja Liisa Vartio kuvaa romaanissaan Tunteet jatkosodan aikaista elämää kotirintamalla. Analysoi, mitä ja millaisia keinoja käyttäen Vartio kertoo nuorten naisten kokemuksista romaanikatkelmassa.

Nyt ollaan sota-aikana kotirintamalla, ja fokuksena ovat nuoret naiset. Pohditaan tyttöjen sielunelämää ja yhtymäkohtia Tuntemattomaan, sillä katkelmat ovat osin rinnasteisia. Tämäntyyppisissä tehtävissä yksi mahdollisuus on käsitellä aineistoa ja tulkita sitä kohtauksittain ja samalla tulkita sitä tehtävänannon mukaisesti. Pitää huomioida kaunokirjalisten tekstien tulkinnassa, että kirjailija ja kertoja ovat eri asia.

4. Millä tavalla ja mihin tarkoitukseen Vartion romaanikatkelmassa hyödynnetään Linnan tekstiä?

Kirjavertailuja on tehty aiemmin lukion kursseilla ja monenlaisia muunlaisiakin vertailutehtäviä, joten tämän ei pitäisi tuottaa vaikeuksia - toisin kävi.

Ensinnäkin on lueteltava eroja ja yhtäläisyyksiä ja tämän jälkeen pohdittava Vartion tekstin suhdetta ja sävyä alkuperäiseen. Miksi muutoksia on tehty? Mikä niiden tehtävä on? Mitä kirjailija haluaa sanoa?

Tekstitaidon koe 12.9.2008

Miten valmistautua tekstitaidon kokeeseen?
Mitä siinä oikein pitää osata?
Miten se nyt erosikaan esseestä?

Keskeistä

• Tekstitaidon kokeessa ei turhia referoida.
• Pysytään selkeästi vain tehtävänannossa.
  
• Oletetaan, että lukija (eli arvostelija) tuntee pohjatekstin.

Lue lisää

• Tekstitaidon kokeesta (lyseo.com)
• Vanhoista kokeista (linkit, lyseo.com)
• Klikkaa tämän kirjoituksen alalaidassa oleva linkkiä (Tunniste + tekstitaidon vastaus) ja tutustu aiheeseen liittyviin teksteihin ja kokeen arviointeihin.
  

Tekstien asemointiohjeet

Opettajat jakavat lukiossa typografiset ohjeet, joiden mukaan essee ja tekstitaidon vastaus kirjoitetaan konseptipaperille (10 mm). Ylioppilastutkintolautakunta ei anna tarkkoja määräyksiä, mutta ilman ohjeistusta lopputulos on toisinaan valitettavan sekava.

Essee

Teksti viimeistellään kuulakärkikynällä ja kirjoteitaan joka riville.
Lue lisää asemoinnista ja katso mallisivu.

Tekstitaidon vastaus

Tt-vastaus kirjoitetaan lyijykynällä ja jokainen teksti aloitetaan uudelta sivulta.
Lue lisää asemoinnista ja katso mallisivu.

Yo-kokeiden arvostelusta

Onnea uusille ylioppilaille. Toivottavasti useimmilla meni kirjoitukset kokonaisuudessaan tavoitteiden mukaisesti.


Sensorit ovat arvioineet ja arvostelleet lopullisesti ylioppilastekstit. Näinhän sitä luulisi, mutta opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä ylioppilaslautakuntaan tarkistuspyyntö, mikäli heistä tuntuu arvostelun pettäneen. Tällöin otetaan yhteyttä oppilaitoksen rehtoriin, ja oma opettaja yleensä soittaa sensorille ja tivaa arviointiperusteita.

Oikaisuvaatimukset hoidetaan aina oppilaitoksen kautta, eikä yksittäinen abi voi mennä omin päin hakemaan korjausta - joskus ilmeisiin virheisiin. Aina kannattaa neuvotella ensin alustavan arvion tehneen opettajan kanssa, kuinka tulisi menetellä.

Toisinaan arvosanat nousevat; joskus viidenkympin valitus ei johda mihinkään. Teksti menee eri lukijalle, ja tällöin arviointikriteeritkin voivat ehkä olla suotuisampia.

Omakohtaisia kokemuksia

Tänä kevään omassa tekstipinossani oli tuotoksia 36 kirjoittajalta. Heidän yo-arvosanoistaan 12 opiskelijalla laski yhden pykälän, esim. e > m, ja vastaavasti kahden opiskelijan suoritus arvioitiin yhtä arvosanaa korkeammalle.

Ensimmäinen ajatus, joka tästä tulee on ehkä seuraava: miten ihmeessä pistemäärät voivat heittää noinkin paljon?

Kun tarkastellaan asiaa huolellisemmin, täytyy huomioida, että koetyyppi on muuttunut merkittävästi verrattuna vanhaan. Ennen ei tarvinnut huolehtia, jos toinen koe epäonnistui, sillä se ei vaikuttanut alentavasti äidinkielen ja kirjallisuuden yo-arvosanaan. Nykyään tilanne toinen.

Esseekokeet arvioidaan viiden pisteen välein (esim. 30, 35, 40 ja ennen vastaavasti 70, 73, 75, 77, 80). Tämän lisäksi tekstitaidon kokeen pistemäärät kerrotaan kolmella (molempien kokeiden yhteispistemäärä 54 + 60). Esimerkiksi oppilaitoksessa alustavan arvion suorittanut opettaja antaa seiskaa vastaavan pistemäärän eli 3 jokaisesta kolmesta tekstitaidon tehtävästä. Yhteispistemäärä kolmosen kertoimella on 27 pistettä. Jos taasen sensori katsoo arvostelussaan kaikkien olevan yhden pisteen yläkanttiin, lopullinen saldo jääkin yhdeksän pistettä alle oman maikan ehdotuksen.

Lopputulos keväältä

Ennen vanhaan tilanne oli se, että oli kaksi arvostelijaa, oma ope ja sensori. Jos YTL:n esseen arvostelu heitti parikymmentä pinnaa alle alustavan arvion, teksti lähetettiin kakkossensorille. Nykyään sensori voi toimittaan arvostelemassa tekstitaidon vastauksen kakksosensorille, jos laskee pistemäärää numerolla ja vastaavasti esseekokeen pistemäärää viisi numeroa. Toinen sensori lukee tekstit, mikäli pudotus on edellä mainittua suurempaa.

Noiden laskijoiden arvosanapudotukset olivat pistemääriltään enintään yhden pykälän luokkaa puolella (kuudella kahdestatoista). Tekstitaidon vastausten ja esseekokeiden arviointi osoittaa, että kokonaisuudessaan minun ja kahden sensorin näkemykset eroavat vain kuuden abin kohdalla enemmän kuin kolme pistettä tt-vastauksessa (kertoimineen) ja viisi pistettä esseessä. Jos esimerkiksi annoin tt-vastauksesta ja esseestä molemmista "liikaa", pisteet ovat vähentyneet kolme pistettä ensimmäisestä ja viisi pistettä toisesta. Pistemääräpudotus on lopullisessa arvioinnissa noin puolen arvosanan luokkaa (m, c).

Huonoa tuuria tietysti on, jos pisteet tippuvat juuri arvosanarajan alapuolelle - juuri pinnan pudotus tekstitaidon vastauksessa. Ainahan joukkoon mahtuu muutama yksittäinen opiskelija, jonka pistemäärä heittää poikkeuksellisesti muuhun arviointiin verrattuna. Näistä soitan sensorille ja annan tarvittaessa selvityksen abille sekä suosituksen valittaako vai ei.

Esseiden aiheet 2008

Huomioita kevään esseetehtävistä

Aiheet jakautuivat odotusten mukaisesti ja epätasaisesti. Perinteisesti suosituimpia tehtäviä ovat omaan elämänvaiheeseen ja urheiluun liittyvät tehtävät. Nytkin abit lähtivät kirjoittamaan eniten nuorisoaforismeista (tehtävä 7.) sekä urheilusta (13.) lähes puolet kaikista tehtävistä.

Otsikkoaiheet olivat jälleen suositumpia kuin aineistotehtävät: 65% otsikoista ja 35% aineistoaiheista.

Tehtävien jakautuminen

1. 1. 3%
2. 2. 6%
3. 3. 8%
4. 4. 9%
5. 5. 10%
6. 6. 4%
7. 7. 25%
8. 8. 0%
9. 9. 5%
10. 10. 4%
11. 11. 5%
12. 12. 3%
13. 13. 18%
14. 14. 0%

Runo ja kuva

Jaa-a, vastausprosentti oli molempiin tasan nolla. Lastenlorun sen paremmin kuin papparaisen kuvan analysointi ei sytyttänyt nuorisoa tippaakaan. Yleensä runoaiheisiin on sentään tarttunut muutama - nyt ei yksikään. Ehkä pikkulasten maailman tai kuolonkankeahkon mökin miehen muotokuva sätkineen ovat melko etäällä, joten sanottavaa ei syntynyt.

Novelli

Aiheen valitsi joka kahdeskymmenes, ja se on alle keskiarvojen. Myymälävarkaista ja kotiinpalaajista on kirjoitettu paljon enemmän. Allegoriset symboliikkaa sisältävät monologit karkottavat keskivertolukijat. Paremmatkin kirjoittajat pyristelevät usein tekstin pintatasolla.

Koe

Kevät 2008

Esseekokeen aihepiirejä

Menneinä vuosikymmeninä esseekoe eli entinen aineistoaine on muistuttanut pitkälti reaalikoetta. Vuonna 1974 ylioppilastutkintolautakunta määritteli 14 erilaista aihepiiriä, jotka liittyivät yleissivistykseen ja eri oppiaineiden sisältöihin.

Vuonna 1987 uusittiin aihelista, ja määritelmät karsittiin tasan puoleen. Edellisen opetussuunnitelman mukaisia luetteloita esitettiin oppikirjoissa melko yleisesti, mutta nykyään niistä on luovuttu kokonaan. Sama koskee joitakin oppikirjoja. Usein kirjoitusohjeita saa etsimällä hakea, yo-kokeen määrittelyistä puhumattakaan.

Nyt ylioppilastutkintolautakunnan esseekokeen aihemääritelmissä todetaan lähinnä ympäripyöreästi, että aiheet voivat liittyä oppisisältöihin, laajasti lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen.

Pikainen vilkaisu lyhennettyyn vanhaan listaan (1987) osoittaa melko selkeästi, mitä taustalla luuraa.

Uskonto ja arvokysymykset

• uskonnolliset kysymykset ja hengellinen elämä
  
• elämänkatsomus ja ihanteet


• uskonnot ja uskontotiede


• filosofia ja etiikka

Kulttuuri

• kaunokirjallisuus


• tietokirjallisuus


• kaikenlaiset kuvataiteet, elokuva, musiikki


• taide: arvot, taiteilijat, estetiikka


• nuorisokulttuuri ja erilaiset alakulttuurit


• tiede ja tutkimus


• äidinkieli, vieraat kielet, sanasto, kielten opetus

Ihminen yksilönä ja yhteisön jäsenenä

• psykologia, koulu, kasvatus


• perinteet, tavat, muoti


• koti ja perhe


• sukupuoliroolit


• elämäntavat ja harrastukset, viihde, urheilu, matkailu


• terveydenhuolto, mielenterveys, ruoka, nautintoaineet

Historia ja yhteiskunta

• kulttuurihistoria, Suomen historia


• erilaiset ideologiat


• sosiaaliset kysymykset


• yhteiskunnalliset ongelmat


• puoluepolitiikka, hallinto


• elinkeino- ja talouselämä


• kansainvälinen politiikka


• sota ja rauha


• maanpuolustus


• joukkoviestintä ja tiedonvälitys


• liikenne

Luonto ja luonnontieteet

• luonto ja maisema


• ympäristöaiheet


• biologia


• maantiede


• lääketiede


• fysiikka


• kemia


• matematiikka


• tietotekniikka


• meteorologia


• tekniikan sovellukset


• keksinnöt
  

Esseekokeen aiheita

Viimeisimmässä opetussuunnitelmassa (syksystä 2005 alkaen) ylioppilaskoe muuttui. Suunniteltiin, että esseekokeeseen tulee myös tehtäviä, joihin ei aineistoa liity. Nyt kahden viimeisimmän kokeen jälkeen näyttää, että otsikkotehtäviä on tasan puolet (7/14). Ensimmäisessä kokeessa aineistotehtäviä oli jopa vähemmän eli kuusi.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi. Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia.Luettelosta havaitaan, että kaikesta ei ole tarpeen yrittää lukea sitä sun tätä, vaan rajaaminen voi olla hyvinkin järkevää.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta.

Uskonto ja arvokysymykset

• Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  
• Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  
• Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia

Kulttuuriin liittyvät kieliaiheet

• Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
• Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
• Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  

Kuva-analyysi (valokuvia)

• Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
• Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
• Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva

Elokuva ja televisio

• Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
• Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  
• Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys

Dataa ja tekniikkaa

• Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
• Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
• Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita kasariajasta nykyhetkeen
• Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen

Tasa-arvo, vallankäyttö

• Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
• Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
• Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
• Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
• Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa

Urheilu

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  
• Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
• Kevät 2008, 13 Urheilutilaston analysointia

Perhe-elämä

• Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
• Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  
• Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
• Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  
• Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
• Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  

Ympäristö

• Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
• Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
• Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?

Romantiikka ja fiilistely

• Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  
• Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä "oikeasta")
• Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  
• Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
• Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
• Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  

Kokeet:
Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Tärppejä ylioppilaskokeeseen (esseekoe)

CASE I

Jalkapalloa harrastava poika.

Meillä on abiturienttina intohimoinen jalkapalloilija, joka on sitä mieltä, että kaikenlainen lukeminen kaunokirjallisuutta unohtamatta on turhaa. Sälli on kirjoittanut joka esseensä aina jalkapallosta, sillä pelaa itse paikallisessa seurajoukkueessa ja fanittaa kahta eurooppalaista mahtitiimiä: Inter Milania ja FC Barcelonaa.

Opiskelija kysyy opelta:

• Onko pakko kirjoittaa jostain muusta kuin futiksesta?
• Pitääkö aineistokirjoittamisen ohjeita kerrata kokeeseen?
• Täytyykö sitä aineistoa ylipäätään käyttää?
  

Ajatuksensa hän perustaa esimerkiksi kuuluisan NHL-kiekkoilijan kokemuksiin romaaneista. Kiekkostara totesi Enerst Hemingwayn pääteoksesta Vanhus ja meri jotain tällaista:

Mitä järkeä on lukea kirjaa, jossa vain vanha patu (Santiago) menee kalaan. Heebo saa mahtisaaliin, muttei ole kotiin vietäväksi muuta kuin ruodot. Eli kirjassa ei tapahtunut mitään.

Ajatellaan, että samantyyppinen lukija ottaisi käsiinsä Samuel Beckettin näytelmän Huomenna hän tulee. Kommentit voisivat olla seuraavantapaisia:

Näytelmässä ei ollut järjen häivää, kun kaksi dorkaa (Vladimir ja Estragon) puhuivat potaskaa ja odottivat jotain Godotia. Ei se sitten tullutkaan, joten pätkässä ei tapahtunut yhtään mitään.

Ope neuvoo, ettei tarvitse vaivata päätä sen enempää runoanalyysillä kuin aineisto-ohjeillakaan. Mikäli on vähänkään uskallusta (pärjää vaikka nettipokerissa), voi ihan hyvin luottaa omaan hyvään tuuriinsa ja valmistautua pelkkään otsikkotehtävään. Viime kerroilla on ollut seuraavia mahdollisuuksia:

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
• Syksy 2007, 13. Suosikkijoukkueen fanittamista
• Kevät 2008, 13. Urheilutilastojen syynäämistä.

Ope vastailee:

• Aineisto-ohjeita tarvitaan kahdessa viimeisessä.
  
• Kolmessa ensimmäisessä voi keskittyä pelkästään jalkapalloon.
• Keväällä 2008 esseetä voi sopivasti rajata myös joukkueurheiluun ja yrittää käyttää myös tilastojen oheen väkerrettyä tekstintynkää.
• Vaikka tehtävävihkosen ohjeissa kehotetaan viittaamaan aineistoon, ei pisteittä ole jäänyt, vaikka viittaukset ovat jääneet tekemättä.
• Urheilua ja tekniikkaa on ollut jokaisessa esseekokeessa (kahdeksassa 24 aiheesta).
  

Kokeet:
Kevät 2007
Syksy 2007
Kevät 2008

Esseekoe ja siihen valmistautuminen

Kuinka valmistautua esseekokeeseen?

Usein kuulee väitettävän, ettei kokeeseen voisi valmistautua. Opiskelijat sanovat, että kaikki tarpeellinen on jo opeteltu kurssien aikana, viimeistään preppauskursseilla (ÄI8 ja ÄI9), jolloin treenataan vielä vastaustekstien ja esseiden kirjoittamista.

Suomen kuvalehdessä tarjoillaan mahdollisia tärppejä kevään kirjoituksiin. Ilmastonmuutosta, kansainvälistä politiikkaa ja digitoitumista käsitteleviä artikkeleita on virikkeeksi abeille.

Itsekin muistan muinoin kultaisella kasarivuosikymmenellä tarttuneeni oman open suosituksesta ajankohtaiseen teemaan. Muistan lukeneeni maapallon kohtalonhetkiä ja tulevaisuutta käsittelevän Jonathan Schellin teoksen. Mieleeni ei kyllä palaudu, yritinkö vakuuttaa sensorit omasta ajattelusta esittämällä kauhuskenaarioita panemalla väitteitä omiin nimiini.

Muistettavaa

Tehtävänannon noudattaminen

Kaikki voi mennä pieleen jo alussa. Siksi on tärkeää käsitellä aihetta nimenomaan tehtävänannon mukaisesti.

• Jos tehtävään liittyy aineisto, käytä sitä.
• Viittaa kerran täsmällisesti pohjatekstiin.
• Valitse aihe, josta sinulla on sanottavaa ja edes jonkinlaista asiantuntemusta.

Tekstin eheys

Esseekokeessa kirjoitetaan yksi ehyt tekstikokonaisuus. Ongelmat ovat melko tavallisia varsinkin jos aineistotekstejä on useampia. Esimerkiksi syksyllä tehtävässä 9. "Valitse sivun 4 rakkausrunoista yksi tai tai useampi. Millaisia ajatuksia se herättää / ne herättävät sinussa?" oli mahdollista käyttää vaikkapa kahta runoa.

Keskivertoesseessä tai heikommassa on melko tyypillistä, että kirjoittaja tekee ensin johdannon, tulkitsee yhtä runoa ja sitten kolmannella sivulla toista runoa ja tekee sen jälkeen yhteenvedon.

Mikäli aineistotekstejä on useampia

• käsittele tekstejä rinnakkain
• käytä myös suoria lainauksia
  
• erittele ja analysoi tekstit kokonaisuudessaan
• vertaile ja pyri löytämään yhteisiä tai erottavia piirteitä.

Oikeakielisyys

Ylioppilaskokeessa on tarkoitus kirjoittaa normitettua asiatekstiä. Siihen eivät kuulu puhekielisyydet sen paremmin kuin puhuttelut, alatyyliset ilmaukset tai muut sopimattomuudet. Joskus on mahdollista rustata myös lennokkaampaa tekstiä, jos tehtävänanto mahdollistaa vaikkapa kolumnin tai pakinan kirjoittamisen. Novellin analysoiminen on puhtaasti artikkelinomainen teksti.

• Kertaa välimerkki- ja oikeakielisyyssäännöt.
• Haali kasaan kirjoittamiasi esseitä lukiovuosilta ja lue niitä.
• Vältä tekemästä samoja virheitä kuin jo tehdyissä kirjoitelmissa.
  

Luettavaa

Pirkko Leino 2006, Pilkulleen. Opas välimerkkien käyttöön.
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2007)


Aina voi tarttua omin päin ajankohtaiseen kielioppimateriaaliin. Muistettava on, että yhdyssana- ja välimerkkivirheet ovat niitä tavallisimpia mokia. Kun niitä tulee tarpeeksi (kymmeniä!), hyvät arvosanat saa unohtaa.


YTL:n määräyksissä sanotaan:

"Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa."

Tekstitaidon koe (kevät 2008)

Tutustu kokeen tehtäviin.

Onnistunut koe

Mielestäni viimeisin tekstitaidon koe vastaa parhaiten sille asetettuja vaatimuksia verrattuna edellisiin kokeisiin. Mukana oli mm. tekstilajin tunnistustehtävä, runon rakenteen erittelyä, kahden eri tekstilajin tekstin merkitystason vertailua, retoristen keinojen erittelyä ja argumentaatioanalyysi.

Susi-teemassa omat kuoppansa

Niin kuin arvata saattaa, abien keskuudessa suosituimpia tehtäviä ovat olleet sellaiset, joissa saa runsaasti referoida pohjatekstiä. Valitettavasti tulkinta tai tehtävänannon noudattaminen voivatkin jäädä vähemmälle.

Tällä kertaa lukemistani teksteistä (noin 50 abin) suosituin oli Punahilkka-sadun tekstilajin määrittelytehtävä (noin kolme neljästä kirjoittajasta). Sen sijaan runon rakenteen erittelyyn jaksoi keskittyä vain joka kuudes kokelas. Muista kolmesta kirjoitettiin suhteellisen tasaisesti.

Päänvaivaa aiheuttivat varmasti monissa kouluissa kaksi viimeistä tehtävää, sillä eri oppikirjoissa on eri tavalla käsitelty retoriset keinot ja argumentointitavat. Kaikkien kirjasarjojen asiasanahakemistot eivät edellä mainittuja termejä mainitse lainkaan. Osassa argumentointitavat tavoitteineen on käsitelty melko suppeasti.

Tehtävien lähilukua

1. Mistä piirteistä tunnistaa, että Punahilkka on tekstilajiltaan satu?

Ensimmäinen tehtävä on selkeä määrittelytehtävä, jossa on osoitettava tekstiviittein sadulle ominaiset piirteet. Tarkoitus ei suinkaan ole laatia kommentoivaa referaattia sadun tapahtumista vaan mainittava mm. seuraavat piirteet: opetus, irrationaaliset ainekset ja kerronnalliset keinot ja vieläpä perustellusti esittää omat väitteensä.

2. Erittele Lars Huldénin runon Herra Susi! rakennetta.

Tehtävänannon noudattaminen korostuu, sillä lukijalta edellytetään ennen muuta rajoittumista runon rakenteeseen eli muotoon. Tarkoitus ei ole lähteä tulkitsemaan ja ottamaan kantaa runon sanomaan. Pitäisi sen sijaan pysyä tekstin lausetasolla, huomioida typografia, dialogisuus jne.

3. Vertailu suden merkitystä Huldénin runossa ja Punahilkka-sadussa.

Kyseessä on selkeä vertailutehtävä niin kuin kakkoskurssillakin kirjavertailu. Suden merkitys pitää määritellä molemmissa teksteissä ja listata erot. Suoria lainauksia pitää aina käyttää, kun kirjoitetaan kaunokirjallisista teksteistä. Huomioitava on myös tulkinta ja symbolit - kokonaistulkintaa unohtamatta.

4. Erittele Leena Vilkan artikkelin Hirviöstä suojelukohteeksi retorisia keinoja (tekstuaalisia tehokeinoja).

Lue retorisista keinoista lisää. (lyseo.com)

Tekstuaaliset tehokeinot ovat apuväline, jolla tekstin tavoite pyritään saavuttamaan. Pitäisi osata kertoa, miksi teksti on olemassa ja mihin sillä pyritään. Sen jälkeen voidaan lähteä miettimään mm. seuraavia tehokeinoja. Tekstitaidon koe ei suinkaan ole reaalikokeen esseevastaus, joten rajaus on suositeltavaa.

Muutamia tehokeinoja:

• omat kokemukset
• toisto ja luettelointi
• tunteisiin vetoaminen
  
• yhteisiin arvoihin tms. vetoaminen
  
• vastakohta-asettelu
• vertailu ja rinnastaminen
  
• ironia ja paradoksi
• intertekstuaaliset viittaukset
  
• poikkeavat sananvalinnat ja metaforat

5. Tutki eduskuntakyselyn argumentaatiota: mitä tekstissä väitetään ja miten väitteitä perustellaan.

Lue argumentointitavoista lisää (lyseo.com).

Kyseessä on selkeä argumentoinnin analyysitehtävä, joten pitää jo tehtävänannon mukaisesti nostaa esiin pääväite ja sen jälkeen sitä tukevat argumentit. Tekstilaji tulisi mainita ja tekstin tarkoitus. Eduskuntakysymys on ponsi eikä yleisönostokirjoituksen tapainen mielipidekirjoitus.

Muutamia argumentointitapoja:

• esisopimukset eli presupposisiot
• arvot ja moraali
• analogiat eli vastaavuudet
• asiaperusteet ja loogiset perusteet
• yleisyys ja sovinnaisuus
• omat kokemukset ja tapausesimerkit
• hyödyt ja haitat
• tunteet ja tutkimukset
• kausaaliperustelut
• retoriset keinot
  

Sivuston historiaa

Vuonna 2002 ensimmäinen versio lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelusivustosta ilmestyi:



Kunnes vuonna 2004 oli aika uusia sivumallia ja sepittää lisää sisältöä:



Syksyllä 2007 aika oli ajanut ohi edellisenkin mallin. Ehkä muutaman vuoden pärjätään seuraavalla:

Blogin sivumalli uusittu

Minimaalinen sivumalli on uusittu. Tumma tausta vaaleine teksteineen sai jo joutua. Bloggaaminen on kehittynyt parissa vuodessa. Asetusmahdollisuudet jne. monipuolistuneet.