Dan Brown: Da Vinci -koodi

Referaatti romaanista

Dan Brownin Da Vinci – koodi kertoo Vatikaanin suurimman salaisuuden paljastumisesta. Salaisuutta on varjellut vuosisatoja salaseura, Siionin luostari, myös temppeliherrat ovat salaisuuden suojelijoita.

Siionin neljä tärkeintä henkilöä on murhattu. Viimeisenä murhattiin Jacques Sauniére, Louvren kuraattori, Louvren sisällä. Hän oli Siionin luostarin ylin henkilö, ja tärkein salaisuuden suojelija.

Murhaa pyydetään selvittämään professori Robert Langdon, uskonnollisten symbolien tutkija. Murhatutkimuksiin osallistuu myös agentti Sophie Nevey kryptologi. Agentti Nevey osoittautuu myöhemmin Sauniéren tyttärentyttäreksi.

Tästä alkaa kiehtova trilleri pyhän Graalin, Vatikaanin suurimman salaisuuden, selvittämiseksi. Monien vaiheiden jälkeen myös toinen osapuoli pääsee kärryille, Opus Dei, Vatikaanin sääntökunta. Joka haluaa Graalin pysyvän myyttinä. Tarina mullistaa näkemyksen Graalista, kaikki tarinan paikat ja kuvaukset ovat todellisia.

Myöhemmin selviää, että Langdonin kutsuja DCPJn ylikomissaari Bezu Fache epäilee Langdonia Sauniéren murhasta. Syyn epäilyyn Feche saa Sauniéren ja Langdonin tapaamisesta, joka ei toteudu. Nevey auttaa Langdonin pakoon, lopulta he pääsevät seikkailun alkuun.

Seikkailuun liittyy myös Opus Dein lähettiläs Silas ja piispa Aringarosa. Myöhemmin saatuaan selville enemmän murhasta Nevey ja Langdon saavat lakikiven käsiinsä. Lakikivellä uskotaan Graalin löytyvän. Lakikiven ratkaisua helpottamaan he menevät Château Villetteen, jossa asuu Langdonin ystävä, Graalin tutkija, sir Leigh Teabing. Opus Deitä auttaa Opettaja, jonka oikeaa henkilöllisyyttä en nyt paljasta. Myös sir Teabingin palvelijalla Rémyllä on osansa trillerissä. Monien vaiheiden jälkeen Nevey, Langdon ja Teabin saavat lakikiven auki, ja salaisuus on ratkeamassa.

Aineiden arviointi muuttuu

Keväällä 2007 äidinkielen ja kirjallisuuden koe uudistuu. Siksi edellisten kokeiden arviointiperusteet joutavat kaatopaikalle. Alkavien ryhmien arvioitavat esseet ja vastaavat arvostellaan 40 - 99-asteikosta poiketen uudella 0 - 60 pisteeseen. Ks. pistemäärät ja vastaavat arvosanat tästä. Ainekirjoitus muutuu tekstitaidon kokeeksi ja esseeksi.

Toisella vuositasolla siirrytään käyttämään aikaisemmin mainittua uutta asteikkoa. Vanhasta improbatur-laudatur-asteikosta luovun kokonaan syksyllä alkavien opiskelijoiden osalta.

Toisen vuositason opiskelijat tekevät sekä tekstitaidon koetehtäviä että aineistotehtäviä, vaikka osa kirjoittaa jo kolmannen vuoden keväällä eli ts. syksyllä 2006. Viimeistään kirjoittamisen kurssilla sisäistetään tekstitaidon kokeen kirjoittamisen viimeisimmät vinkit. Toki esseitä lyhyempiä kirjoitelmia tehdään tunnilla paljon, ja niitä tehdään esim. seuraavasti: koeviikolla voi olla vaihtoehtoisesti essee (entinen aineistoaine) tai 2 - 3 tekstiaidon tehtävää.

Otsikkoaine sy 2005 19.9.

Syksyn 2005 otsikkotehtävät olivat helpohkoja, eikä selkeästi suosikkiaiheita ollut. Päivälukiossa suosituimpia olivat tehtävät 22, 30 ja 33.

Elokuva-aiheet ovat aika usein ongelmallisia kirjoittajan kannalta, sillä toisinaan käy niin, että tehtävänanto luetaan huonosti eikä oteta huomioon määriteltyä näkökulmaa tai rajausta vaan kirjoitetaan ehkä siitä mielileffasta.

Tutustu tehtäviin: sivu 1 ja sivu 2.

Yo-koe uudistuu

Keväällä 2007 ylioppilaskoe uudistuu merkittävästi.

Esseekoe

Alin arvostelussa käytettävä pistemäärä on 0 ja ylin 60. Käytössä ovat vain 0:aan ja 5:een päättyvät pisteluvut. Ne vastaavat kouluarvosanoja seuraavasti:
pistemäärä ja vastaava kouluarvosana

0 = 4
5 = 4 ½
10 = 5
15 = 5 ½
20 = 6
25 = 6 ½
30 = 7
35 = 7 ½
40 = 8
45 = 8 ½
50 = 9
55 = 9 ½
60 = 10

• Se perinteinen kypsyyskoe ja kielellinen ilmaisukyky
• enintään 16-sivuinen tehtävävihko
• valitaan yksi aihe
• kirjoitetaan kuulakynällä puhtaaksi
• luonnokset yliviivataan.
• arvostelu 0 -60 pistettä

Tekstitaidon koe

Kustakin vastauksesta alin pistemäärä on 0 ja ylin 6; pisteet annetaan aina kokonaislukuna. Käytössä ovat siis vain pistemäärät 0, 1, 2, 3, 4, 5 ja 6.

Tehtävävihkosesta vastataan kolmeen eri tehtävään. Yhteenlaskettu maksimipistemäärä on siten 18, joka kerrotaan kolmella. Siten ensimmäisestä kokeesta on mahdollista kiskaista 54 pistettä.

• Mitataan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa
• enintään 8-sivuinen vihkonen (viisi tekstiä)
• valitaan kolme aihetta
• kirjoitelmat 1 - 2 sivua
• luonnokset yliviivataan
• käytetään lyijykynää
• aikaa 6 tuntia
• arvostelu 0 - 6 pistettä / tehtävä

Yhteistulos

Molempien aineiden pistemäärät lasketaan yhteen, ja enimmäispistemäärä on 114 (54 + 60). Täysin hämärän peitossa on tätä kirjoitettaessa mahdollisten arvosanojen rajat. Siksi näyttää lähinnä koeammunnalta, millä kohtaa maalit tulevat olemaan (l:n raja jne). Todennäköistä on, että koe menee testailuksi muutaman vuoden aikavälillä - tosin sitä on testattu ns. akvaariokouluissa jo vuosia.

Koe tulee olemaan siltä osin vaikeampi, että molempien kirjoitelmien pistemäärät lasketaan yhteen. Toisaalta arvosanarajat tulevat varmaankin elämään samalla tavalla kuin vieraiden kielten kokeessa, jotta julkisuudessakin käydystä keskustelusta löydetään toisia sävyjä. Arvosananojen lasku pysähtynee, kun rajapisteitä pudotetaan.

Opettajan kannalta varsinkin tekstitaidon koe tullee tuottamaan päänvaivaa, sillä tämäntyyppisestä kokeesta suurimmalla osalla kollegoista ei juuri ole kokemusta. Aika näyttää, mihin ollaan menossa.

Ks. yo-tutkintolautakunnan tarkat ohjeet.

Päivälukion yksityisopiskelu uudistuu

Kurssien suorittaminen yksityisopiskelijan muuttuu tasapuolisemmaksi verrattuna kurssinsa opinto-oppaan mukaisesti suorittajiin.

Lukuvuonna 2005-2006 alkaen kurssit sisältävät myös kirjallisen ennakkotehtävän tai -tehtäviä. Tehtävät tulee palauttaa viimeistään viisi päivää ennen koetta opettajalle. Molemmista, sekä kirjoitelmasta että kokeesta, on saatava hyväksytty arvosana kurssin hyväksytyksi suorittamiseksi.

Enää ei ole mahdollista parin päivän varoitusajalla pyytää opettajalta kurssikoetta puuttuvan kurssin täydentämiseksi. Esim. lukuvuoden 2004 - 2005 kokemusten perusteella opiskelijat saivat varsin helpohkosti kurssiarvosanan huomattavasti vähemmällä työmäärällä kuin opiskelijat, jotka olivat kurssillaan läsnä.

Katso tarkemmin lyseo.comin sivuilta, miten yksityisesti opiskellaan. Päivälukion opiskelija, joka suorittaa puuttuvan lukiokurssin ilmoittautuu iltalinjalle opiskelijaksi ja opettajalle henkilökohtaisesti suorittaakseen kurssin. joka suoritetaan lukion iltalinjan opinto-oppaan mukaisesti (ks. kurssivastaavuudet ja oppikirjat).

Huom. joillakin kursseilla opiskelija tarvitsee salasanat päästäkseen käsiksi osaan oppimateriaalista. Ne saa opelta ilmoittautumisen yhteydessä.

Virtuaalilukio aloittaa

Lohjan lukion iltalinjalla on mahdollista suorittaa kursseja virtuaalisesti. Se tarkoittaa, että kursseja voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Toisin sanoen opiskelija ei ole sidottu opinto-oppaaseen sen paremmin kuin saapumaan koululle oppitunneille.

Rästiin jääneet kurssit suoritetaan viimevuotisen käytännön mukaan toisessa oppilaitoksessa. Esim. iltalinjan opiskelija suorittaa yksityisesti esim. päivälukiossa ko. kurssin.

Äidinkielen ja kirjallisuuden osalta virtuaalisuus tarkoittaa muutamaa asiaa:

1. Lukuvuonna 05-06 voi suorittaa kurssit 1-3. (Piste, Otava), muut (Käsikirja, WSOY:n sarja)
2. Opiskelumateriaali on keskustelufoorumeilla, jonne opiskelija kirjautuu ja ottaa yhteyttä opettajaan.
3. Opiskelija ilmoittautuu iltalukioon opiskelijaksi.

Muistakaa tarkistaa opinto-oppaasta oppikirjat. Blogissa on muutoksista mainittu myös: sivu 1 ja sivu 2.

Lisää ohjeistusta tulee myöhemmin sekä blogiin että foorumeille tarpeen mukaan.

Ajatuksia keskustelufoorumeista

Lyseo.comin sivuilla on ollut viime syksystä saakka käytössä foorumit, jotka korvasivat edellisen foorumiversion moninaisten palvelinongelmien vuoksi. Sitä ennen käytössä on ollut mm. webCT:n vastaava. Se jäi käyttömukavuudeltaan vähän samanlaiseksi kuin pedanetin palikkaversio, joka jäi lähinnä kokeiluasteelle.


Verkkokeskusteluja voidaan käyttää monipuolisesti mm. etä- ja ryhmätöiden tekemiseen. Mm. kirjavertailuja, väittelyitä (pareminkin chat-sovelluksissa), esitelmiä, elokuva-analyysejä, kirjallisuuskeskusteluja voidaan vielä nettiympäristöön. Tällöin saavutetaan monia etuja: esim. päivälukion suurissa ryhmissä voidaan käyttää usean tunnin aikaa vievät kirjallisuuskeskustelut opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn foorumeilla. Samaten etä- ja virtuaaliryhmissä, joissa ei varsinaisia pakollisia oppitunteja ole lainkaan ryhmän jäsenet voivat vaihtaa ajatuksia esim. imago- tai mainosanalyysin, miksei tekstitaidon tehtävien tekemisessä.

Aloitus on useimmissa asioissa tärkeää. Sama koskee myös keskustelufoorumien käyttöä. Usein opettaja ajattelee, että opiskelijat ovat taitavia selaimien ja ohjelmien käyttäjiä, mutta tämä on ilmeinen harhaluulo. Siitä minulla on omakohtaisia kokemuksia myös yliopisto-opinnoissa opiskelijana parin vuoden takaa. Eräs opintoryhmä kutistui heti puoleen, kun perehdytys puuttui kokonaan. Pyrin itse käyttämään ainakin yhden oppitunnin kurssin alussa foorumeihin tutustumiseen.

Tottumattomuuden lisäksi ongelmia aiheuttavat lähinnä puutteet tarvittavista laitteistoista. Ensimmäistä ongelmaa olen pyrkinyt ratkaisemaan perehdyttämällä mahdollisuuksien mukaan kurssien alussa ohjelman käyttöön. Suurena apuna ovat olleet myös harjaantuneet opiskelijat, jotka pyynnöstäni ovat toimineet mm. moderaattoreina foorumeilla. Mikäli neuvontatehtäviä heillä on ollut, luvassa on ollut helpotuksia kurssin tehtävistä tms. Jälkimmäinen ongelma on vaikeampi, sillä esim. isossa lukiossa oppilasmäärä on useita satoja, mutta käytössä voi olla yksi ajanmukainen ATK-luokka, jossa koneita on vajaat parikymmentä. Tämän lisäksi opetuskäytössä voi olla toinenkin luokka, jossa vanhuuttaan kituuttaa vielä melkein saman verran koneita mutta joista ei juuri ole iloa vaativaan työskentelyyn. Myöskään mahdollisuuksia dataprojektorien käyttöön ei liiemmin välttämättä ole.

Mikäli oppilaitoksessa on tarvittava laitteisto sekä osaava opettaja keskustelufoorumien tapainen työskentely voi tehostaa normaalia tuntiopetusta. Toki vanhanaikaisia luokan edessä pidettäviä esitelmiä tulee olemaan jatkossakin, väittelyistä puhumattakaan. Esim. luovan kirjoittamisen kurssilla sekä puheviestinnän kurssilla palaute verkkokeskusteluista on ollut ehkä positiivisinta.

Aquarium episode

Yo-kirjoitukset kevät 2005

Äidinkielen ja kirjallisuuden osalta yo-kokeet menivät valtakunnallisen keskiarvon mukaisesti. Jos tuloksia tarkastellaan kompensaatiopisteiden mukaisesti, valtakunnallisella tasolla tulos oli 4,3. Yhteislyseon lukion osalta pudotusta oli yksi kymmenysosa.

Tänä vuonna laudaturien pisteet pitivät suurin piirtein kutinsa, ja opiskelijoiden onneksi vielä l:n rimaa pudotettiin 93 pisteestä 92:een, mikä lisäsi vielä muutamia iloisia ällän saajia.

Muutoin arvioitaessa valtakunnallista tasoa lukio oli niukasti yli valtakunnallisen keskiarvon, jos lasketaan vanhaan malliin puoltoäänien mukaan: koko maa 4,18 ja lukio 4,22.

Kovaa krtiiikkiä yo-aineistotehtävästä

Kommentoiva referaatti Kai Heltolan mielipidetekstistä (HS 16.3.2005)

Kai Heltola kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (16.3.2005) kriittiseen sävyyn yo-kokeen huonoudesta. Heltola toimii allekirjoituksensa mukaan Kuusankoskella Voikkaan lukiossa äidinkielen lehtorina.

Heltola tarttui heti kynään kirjoitusten jälkeen (14.3.) ja suomi voimakkaasti tehtäviä "kaikkien aikojen kehnoimmiksi". Lähellä pohjanoteerausta oli vesiteemakin keväältä 2000, jolloin jotkut abit pohtivat vakavissaan niinkin etäisen kohteen kuin Nepalin huonosti järjestettyä vesihuoltoa.

Kritiikkiä saavat niin huonot vastineet kuin muutkin pohjatekstit, esim. toisistaan kaukana olevat runot. Miten voisi verrata aivan erilaisia runoja: Saarikosken tekstiä ja virsiä? Kuinka voi laatia onnettomaan vastineeseen vastineen? Myös tehtävien aihepiirit saavat Heltolalta kiivaasti sapiskaa, sillä "elämä pyörii muunkin ympärillä kuin – – syömisen".

Kuusankoskella lukiolaiset ovat tavallisia suomalaisia reippaita maalaispoikia tai -tyttöjä, jotka harrastavat monipuolisesti urheilua ja taidetta ja joille syöminen ei aiheuta kovinkaan kummoisia pohdintoja. Eräskin oppilas totesi poistuessaan kokeesta: "Em miä ainakaan tiiä mitään syömisestä, mie vaan syön!" Ihminenhän on sitä, mitä hän syö, joten kyllä jo nuorenakin jo pitää kiinnittää huomiota, mitä panee suuhunsa. Minusta kuitenkaan tehtävät eivät tuntuneet "höpönlöpöltä" ja "oppilaita halventevilta".

Seuraavaksi äidinkielen opettaja ottaa esimerkiksi omia suojattejaan. Jotkut soittavat joitain instrumentteja; toiset ovat lahjakkaita urheilijoita. Heltola pohtii mm. mitä kirjoittamista keksivät "huippupianisti" ja monet muut aiheista, joista pitää esittää mielipiteitä ruokaa seinille viskovasta tv-kokista – pulmia kerrakseen.

Kärkevän mielipidetekstinsä lopussa Heltola heittää täysilaidallisen savolaista ironiaa pohdiskellessaan seuraavia yhtä huonoja aiheita: keski-ikäisten ruoansulatusvaivat, teinityttöjen meikkausongelmat, shoppailu jne. Kirjoittaja on kuitenkin oikeassa siinä, että liian moni tehtävä liittyi mediaan, ja tv-kanavien seuraamisesta oli hänen mielestään enemmän hyötyä koetehtävissä kuin Heltolan "turhanpäiväisissä kirjallisuudenhistorian opetuksissa".

Lue pohjateksti.

Luova kirjoittaminen 2004-2005

Kokemuksia ja palautetta luovan kirjoittamisen kurssilta 2005

Kurssi toteutettiin tänä keväänä puoleksi ATK-luokassa ja puolittain tavallisessa luokkatilassa, mikä aiheutti jonkin verran ongelmia. Seuraavana vuonna ATK-luokka on varauksessa kokonaan luovan kurssin kirjoittajilla.

Keskustelufoorumissa työskentely koettiin mielekkäämpänä kuin palautteen antaminen kasvotusten tekstien lukemisen jälkeen luokassa. Nyt kirjoittajille ja lukijoille jäi aikaa sulatella tekstejä ja palata niihin myöhemmin.

Tehtävät koettiin pääsääntöisesti mielekkäiksi. Runotehtävät olivat pitkälti vaihtoehtoja, ja keskityimme lähinnä lyhytproosaan ja erilaisiin kerronnan ja tarinan kannalta olennaisiin seikkoihin. Virikkeenä käytettiin alkukurssilla Martinheimon Hyvä lause -kirjaa, Taija Tuomisen Kirjoittajaohjaajan tukipakettia ja Jorma Heikkilä Luova kirjoittaminen -teosta sekä opettajan omaa materiaalia.

Painopiste oli koko ajan oman kirjoittamisen kehittämisessä. Turhaa luennointia yritin minimoida. Lähinnä johdattelua erilaisiin tehtäviin tuli kyllä.Kurssin rentoa ilmapiiriä ja kiireettömyyttä kiiteltiin. Luovasti kirjoittaminen on sula mahdottomuus, jos oppitunneilla on pakollisten kurssien suoritusfiilis. Jokainenhan asettaa omat tavoitteensa kirjoittamistiellään kehittyessään.

Kurssin koepäivänä urakoitiin tietokoneiden äärellä ja tehtiin muutamia kirjoitelmia sekä annettiin rakentavaa palautetta oppilastovereille. Päätöstehtävät ja kurssin loppupuolen tehtävät ovat Julia Cameronin kirjasta Tyhjän paperin nautinto. Kirja soveltuu erinomaisesti kirjoittajalle, jolla itsekuria piisaa. Muutoin teos on varsin esseemäinen, ehkä liikaa itsekehua sisältävä ja toisten kirjoittajien parempaan itsetuntoon suggeroimiseen.

Tutustu kurssiin.

Iltalukiossa Kielenhuollon Kivijalka käyttöön

Iltalukiossa otetaan alkavien vuositason kursseilla käyttöön Tammen Kielenhuollon Kivijalka (2005 painos), joka tulee korvaamaan WSOY:n Kielenhuollon vihon.

Sarjan viimeisin painos on entisestään kehittynyt, ja kirjasta on jo vuosien kokemus. Oppikirja on ollut käytössä päivälukion Kielenhuollon kertauskurssilla. Teos sopii myös hyvin kielenhuollon omatoimiseen opiskeluun, ja kirjasta on saatavilla myös erillinen tehtävien ratkaisukirja eli oikeat vastaukset.

Panhelaisen teosta käytetään jokaisella kurssilla täydentämään Piste-sarjan kielenhuollon osuutta (ei etäkursseilla).

Otavan Piste-oppikirja käyttöön iltalukiossa

Alkavalla vuositasolla otetaan käyttöön lukuvuonna 05 - 06 Otavan oppikirjasarja, josta nyt on ilmestynyt ensimmäinen osa, joka sisältää kurssit 1 - 3.

Sarja soveltuu edeltäjäänsä (WSOY:n Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja) paremmin iltalukion tiiviimpään tuntimäärään (24 oppituntia), sillä tehtävien jaottelu on selkeämpi ja tehtävät vaikuttavat paremmilta kokonaisuudessaan kuin WSOY:n vastaavassa kirjasarjassa.

Myös etäopiskeluun sarja soveltunee selkeästi paremmin. Tehtävänannot ovat täsmällisempiä, aineistot varsin hyviä ja sopivantuntuisia - näin ensi lukemisen perusteella. Palataan asiaan vuoden kuluttua, jolloin kaksi ensimmäistä kurssia on käyty lävitse.

Kielenhuollon osuus on jonkin verran suppeampi, ja siksi käytöön otetaan myös Tammen Kivijalka-sarjan Kielenhuollon kivijalka (ei alkavan vuositason etäkursseilla).

Otsikkoaine 21.3.2005

Kevään 2005 otsikkotehtävät löydät tästä.

Aineistoaine 14.3.2005

Kevään 2005 aineistotehtävät löydät tästä.

Kevään aineistotehtävä on herättänyt keskustelua kollegoiden kesken, ja Kai Heltola kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomien mielipidepalstalle omia tuntojaan. Hänen kirjoituksestaan on tässä blogissa referaatti

Esittely

Lyseo.com blog on tekijänsä julkaisutyökalu netissä kotisivujen lisäksi. Aiheita ovat opiskeluun ja työhön liittyvät ajankohtaiset asiat. Blogissa käsitellään lähinnä opetukseen, oppimateriaaliin sekä opiskeluun liittyviä aiheita.

Blogin tekstit eivät koske sellaisenaan toisten opettajien järjestämää opetusta ja kursseja.

Osa kirjoituksista on laadittu nimimerkillä tai salanimellä. Opettaja voi myös käyttää blogissa julkaistuja kirjoitelmia kurssimateriaalina jne.

Keväästä 2008 tekstit painottuvat ylioppilaskokeeseen ja sivuston lyseo.com lisämateriaaliksi.