Esseekokeen aihepiirejä

Menneinä vuosikymmeninä esseekoe eli entinen aineistoaine on muistuttanut pitkälti reaalikoetta. Vuonna 1974 ylioppilastutkintolautakunta määritteli 14 erilaista aihepiiriä, jotka liittyivät yleissivistykseen ja eri oppiaineiden sisältöihin.

Vuonna 1987 uusittiin aihelista, ja määritelmät karsittiin tasan puoleen. Edellisen opetussuunnitelman mukaisia luetteloita esitettiin oppikirjoissa melko yleisesti, mutta nykyään niistä on luovuttu kokonaan. Sama koskee joitakin oppikirjoja. Usein kirjoitusohjeita saa etsimällä hakea, yo-kokeen määrittelyistä puhumattakaan.

Nyt ylioppilastutkintolautakunnan esseekokeen aihemääritelmissä todetaan lähinnä ympäripyöreästi, että aiheet voivat liittyä oppisisältöihin, laajasti lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen.

Pikainen vilkaisu lyhennettyyn vanhaan listaan (1987) osoittaa melko selkeästi, mitä taustalla luuraa.

Uskonto ja arvokysymykset

• uskonnolliset kysymykset ja hengellinen elämä
  
• elämänkatsomus ja ihanteet


• uskonnot ja uskontotiede


• filosofia ja etiikka

Kulttuuri

• kaunokirjallisuus


• tietokirjallisuus


• kaikenlaiset kuvataiteet, elokuva, musiikki


• taide: arvot, taiteilijat, estetiikka


• nuorisokulttuuri ja erilaiset alakulttuurit


• tiede ja tutkimus


• äidinkieli, vieraat kielet, sanasto, kielten opetus

Ihminen yksilönä ja yhteisön jäsenenä

• psykologia, koulu, kasvatus


• perinteet, tavat, muoti


• koti ja perhe


• sukupuoliroolit


• elämäntavat ja harrastukset, viihde, urheilu, matkailu


• terveydenhuolto, mielenterveys, ruoka, nautintoaineet

Historia ja yhteiskunta

• kulttuurihistoria, Suomen historia


• erilaiset ideologiat


• sosiaaliset kysymykset


• yhteiskunnalliset ongelmat


• puoluepolitiikka, hallinto


• elinkeino- ja talouselämä


• kansainvälinen politiikka


• sota ja rauha


• maanpuolustus


• joukkoviestintä ja tiedonvälitys


• liikenne

Luonto ja luonnontieteet

• luonto ja maisema


• ympäristöaiheet


• biologia


• maantiede


• lääketiede


• fysiikka


• kemia


• matematiikka


• tietotekniikka


• meteorologia


• tekniikan sovellukset


• keksinnöt
  

Esseekokeen aiheita

Viimeisimmässä opetussuunnitelmassa (syksystä 2005 alkaen) ylioppilaskoe muuttui. Suunniteltiin, että esseekokeeseen tulee myös tehtäviä, joihin ei aineistoa liity. Nyt kahden viimeisimmän kokeen jälkeen näyttää, että otsikkotehtäviä on tasan puolet (7/14). Ensimmäisessä kokeessa aineistotehtäviä oli jopa vähemmän eli kuusi.

Olen ryhmitellyt toistuvia aiheita kokeeseen valmistautumisen tueksi. Osa niistä on useammassa listassa, sillä käsittely mahdollistaa useampia näkökulmia.Luettelosta havaitaan, että kaikesta ei ole tarpeen yrittää lukea sitä sun tätä, vaan rajaaminen voi olla hyvinkin järkevää.

Listassa tehtävät ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan: koe, tehtävänumero sekä lyhyt luonnehdinta.

Uskonto ja arvokysymykset

• Kevät 2007, 8, Matteuksen evankeliumia ja rukouksen voimaa
  
• Syksy 2007, 1. Raamatunkatkelman (Jaakob) pohdintaa: uskonnollisuuden ja tekojen suhde
  
• Kevät 2008,10. Sanomalehden uskontotilastojen analysointia

Kulttuuriin liittyvät kieliaiheet

• Kevät 2007, 9. Riikka Ala-Harjan novellissa maahanmuuttajien kieli- ja identiteettiongelmia
• Syksy 2007, 10. Autistipoika ja tajunnanvirtaa novellissa
• Syksy 2007, 4. Englannin kielen ylivaltaa ja mediamoguli Rubert Murdochin näkemyksiä
  

Kuva-analyysi (valokuvia)

• Kevät 2007, 14. Keräilijätyyppejä (Veli Granö)
• Syksy 2007, 8. Lee-farkkumainos
• Kevät 2008, 14 Kaupunkiaiheinen olotila ja mökin miehen muotokuva

Elokuva ja televisio

• Kevät 2007, 7. Rakkaus ja ystävyys lännenfilmeissä
• Syksy 2007, 11. Television hömppäsarjojen yhtäläisyyksiä
  
• Kevät 2008, 6. Luontodokumenttien eettisyys

Dataa ja tekniikkaa

• Kevät 2007, 12. Erilaisten tietokone- ja konsolipeliläiskijöiden vertailua
• Syksy 2007, 13. Petteri Järvisen artikkeli: nettipornoa, digikulttuuria ja kirjastoelämää
• Syksy 2007, 6. Teknologian käyttöä ja asenteita kasariajasta nykyhetkeen
• Kevät 2008, 3. Mellakoinnista nettivaikuttamiseen

Tasa-arvo, vallankäyttö

• Kevät 2007, 5. Perheen sisäinen ja sukupolvien välinen vallankäyttö
• Syksy 2007, 5. Oppositio ja demokratia
• Kevät 2008, 2. Aluepolitiikkaa ja kansalaisten yhdenvertaisuus väestöliikkeiden myötä
• Kevät 2008, 4. Tasa-arvo ja sukupuoliroolit
• Kevät 2008, 8. Nuorten kapinaa runoissa

Urheilu

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
  
• Syksy 2007, 12. Urheiluseuran fanittaminen
• Kevät 2008, 13 Urheilutilaston analysointia

Perhe-elämä

• Kevät 2007, 5. Lasten ja aikuisten roolit nykyperheessä
• Kevät 2007, 9. Vierasmaalainen perheenjäsenenä (novelli)
  
• Syksy 2007, 11. Perhe-elämää saippuasarjoissa (Kauniit ja rohkeat, Salkkarit jne.)
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja tulevan kumppanin kauneus- ja ominaisuusvaatimuksista
• Kevät 2008, 9. Lemmikki perheenjäsenen korvikkeena (novelli)
  
• Kevät 2008, 8. Lapsen uhoa ja kapinaa runoissa
• Kevät 2008, 7. Nuorisoaiheisia aforismeja
  

Ympäristö

• Kevät 2007, 2. Nykyajan kuluttava elämäntyyli ja ympäristötietoisuus
• Kevät 2008, 2. Maan sisäinen muuttoliike ja sen vaikutukset
• Kevät 2008, 10. Säästäväisyyttä vai turhaa kuluttamista?

Romantiikka ja fiilistely

• Kevät 2007, 7. Länkkäreiden ystävyys- ja rakkauskuvaukset
  
• Kevät 2007, 4. Sattumaa vai suunnitelmaa? (Valmis otsikko, tarinoita myös siitä "oikeasta")
• Syksy 2007, 14. Seksistinen farkkumainos (kuva-analyysi)
  
• Syksy 2007, 2. Eino Leinoa ja Saukkia: ilojen ja surujen kohtalonyhteydestä
• Syksy 2007, 9. Sikermä lemmenlyriikkaa
• Syksy 2007, 14. Tilastotietoja ja tulevaan kumppaniin liittyvät odotukset
• Kevät 2007, 9. Kanarialintu, novelli elämäntuskasta
  

Kokeet:
Tutustu vanhoihin kokeisiin.

Tärppejä ylioppilaskokeeseen (esseekoe)

CASE I

Jalkapalloa harrastava poika.

Meillä on abiturienttina intohimoinen jalkapalloilija, joka on sitä mieltä, että kaikenlainen lukeminen kaunokirjallisuutta unohtamatta on turhaa. Sälli on kirjoittanut joka esseensä aina jalkapallosta, sillä pelaa itse paikallisessa seurajoukkueessa ja fanittaa kahta eurooppalaista mahtitiimiä: Inter Milania ja FC Barcelonaa.

Opiskelija kysyy opelta:

• Onko pakko kirjoittaa jostain muusta kuin futiksesta?
• Pitääkö aineistokirjoittamisen ohjeita kerrata kokeeseen?
• Täytyykö sitä aineistoa ylipäätään käyttää?
  

Ajatuksensa hän perustaa esimerkiksi kuuluisan NHL-kiekkoilijan kokemuksiin romaaneista. Kiekkostara totesi Enerst Hemingwayn pääteoksesta Vanhus ja meri jotain tällaista:

Mitä järkeä on lukea kirjaa, jossa vain vanha patu (Santiago) menee kalaan. Heebo saa mahtisaaliin, muttei ole kotiin vietäväksi muuta kuin ruodot. Eli kirjassa ei tapahtunut mitään.

Ajatellaan, että samantyyppinen lukija ottaisi käsiinsä Samuel Beckettin näytelmän Huomenna hän tulee. Kommentit voisivat olla seuraavantapaisia:

Näytelmässä ei ollut järjen häivää, kun kaksi dorkaa (Vladimir ja Estragon) puhuivat potaskaa ja odottivat jotain Godotia. Ei se sitten tullutkaan, joten pätkässä ei tapahtunut yhtään mitään.

Ope neuvoo, ettei tarvitse vaivata päätä sen enempää runoanalyysillä kuin aineisto-ohjeillakaan. Mikäli on vähänkään uskallusta (pärjää vaikka nettipokerissa), voi ihan hyvin luottaa omaan hyvään tuuriinsa ja valmistautua pelkkään otsikkotehtävään. Viime kerroilla on ollut seuraavia mahdollisuuksia:

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
• Syksy 2007, 13. Suosikkijoukkueen fanittamista
• Kevät 2008, 13. Urheilutilastojen syynäämistä.

Ope vastailee:

• Aineisto-ohjeita tarvitaan kahdessa viimeisessä.
  
• Kolmessa ensimmäisessä voi keskittyä pelkästään jalkapalloon.
• Keväällä 2008 esseetä voi sopivasti rajata myös joukkueurheiluun ja yrittää käyttää myös tilastojen oheen väkerrettyä tekstintynkää.
• Vaikka tehtävävihkosen ohjeissa kehotetaan viittaamaan aineistoon, ei pisteittä ole jäänyt, vaikka viittaukset ovat jääneet tekemättä.
• Urheilua ja tekniikkaa on ollut jokaisessa esseekokeessa (kahdeksassa 24 aiheesta).
  

Kokeet:
Kevät 2007
Syksy 2007
Kevät 2008

Esseekoe ja siihen valmistautuminen

Kuinka valmistautua esseekokeeseen?

Usein kuulee väitettävän, ettei kokeeseen voisi valmistautua. Opiskelijat sanovat, että kaikki tarpeellinen on jo opeteltu kurssien aikana, viimeistään preppauskursseilla (ÄI8 ja ÄI9), jolloin treenataan vielä vastaustekstien ja esseiden kirjoittamista.

Suomen kuvalehdessä tarjoillaan mahdollisia tärppejä kevään kirjoituksiin. Ilmastonmuutosta, kansainvälistä politiikkaa ja digitoitumista käsitteleviä artikkeleita on virikkeeksi abeille.

Itsekin muistan muinoin kultaisella kasarivuosikymmenellä tarttuneeni oman open suosituksesta ajankohtaiseen teemaan. Muistan lukeneeni maapallon kohtalonhetkiä ja tulevaisuutta käsittelevän Jonathan Schellin teoksen. Mieleeni ei kyllä palaudu, yritinkö vakuuttaa sensorit omasta ajattelusta esittämällä kauhuskenaarioita panemalla väitteitä omiin nimiini.

Muistettavaa

Tehtävänannon noudattaminen

Kaikki voi mennä pieleen jo alussa. Siksi on tärkeää käsitellä aihetta nimenomaan tehtävänannon mukaisesti.

• Jos tehtävään liittyy aineisto, käytä sitä.
• Viittaa kerran täsmällisesti pohjatekstiin.
• Valitse aihe, josta sinulla on sanottavaa ja edes jonkinlaista asiantuntemusta.

Tekstin eheys

Esseekokeessa kirjoitetaan yksi ehyt tekstikokonaisuus. Ongelmat ovat melko tavallisia varsinkin jos aineistotekstejä on useampia. Esimerkiksi syksyllä tehtävässä 9. "Valitse sivun 4 rakkausrunoista yksi tai tai useampi. Millaisia ajatuksia se herättää / ne herättävät sinussa?" oli mahdollista käyttää vaikkapa kahta runoa.

Keskivertoesseessä tai heikommassa on melko tyypillistä, että kirjoittaja tekee ensin johdannon, tulkitsee yhtä runoa ja sitten kolmannella sivulla toista runoa ja tekee sen jälkeen yhteenvedon.

Mikäli aineistotekstejä on useampia

• käsittele tekstejä rinnakkain
• käytä myös suoria lainauksia
  
• erittele ja analysoi tekstit kokonaisuudessaan
• vertaile ja pyri löytämään yhteisiä tai erottavia piirteitä.

Oikeakielisyys

Ylioppilaskokeessa on tarkoitus kirjoittaa normitettua asiatekstiä. Siihen eivät kuulu puhekielisyydet sen paremmin kuin puhuttelut, alatyyliset ilmaukset tai muut sopimattomuudet. Joskus on mahdollista rustata myös lennokkaampaa tekstiä, jos tehtävänanto mahdollistaa vaikkapa kolumnin tai pakinan kirjoittamisen. Novellin analysoiminen on puhtaasti artikkelinomainen teksti.

• Kertaa välimerkki- ja oikeakielisyyssäännöt.
• Haali kasaan kirjoittamiasi esseitä lukiovuosilta ja lue niitä.
• Vältä tekemästä samoja virheitä kuin jo tehdyissä kirjoitelmissa.
  

Luettavaa

Pirkko Leino 2006, Pilkulleen. Opas välimerkkien käyttöön.
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2007)


Aina voi tarttua omin päin ajankohtaiseen kielioppimateriaaliin. Muistettava on, että yhdyssana- ja välimerkkivirheet ovat niitä tavallisimpia mokia. Kun niitä tulee tarpeeksi (kymmeniä!), hyvät arvosanat saa unohtaa.


YTL:n määräyksissä sanotaan:

"Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa."