Onnistunut koe
Mielestäni viimeisin tekstitaidon koe vastaa parhaiten sille asetettuja vaatimuksia verrattuna edellisiin kokeisiin. Mukana oli mm. tekstilajin tunnistustehtävä, runon rakenteen erittelyä, kahden eri tekstilajin tekstin merkitystason vertailua, retoristen keinojen erittelyä ja argumentaatioanalyysi.
Susi-teemassa omat kuoppansa
Niin kuin arvata saattaa, abien keskuudessa suosituimpia tehtäviä ovat olleet sellaiset, joissa saa runsaasti referoida pohjatekstiä. Valitettavasti tulkinta tai tehtävänannon noudattaminen voivatkin jäädä vähemmälle.
Tällä kertaa lukemistani teksteistä (noin 50 abin) suosituin oli Punahilkka-sadun tekstilajin määrittelytehtävä (noin kolme neljästä kirjoittajasta). Sen sijaan runon rakenteen erittelyyn jaksoi keskittyä vain joka kuudes kokelas. Muista kolmesta kirjoitettiin suhteellisen tasaisesti.
Päänvaivaa aiheuttivat varmasti monissa kouluissa kaksi viimeistä tehtävää, sillä eri oppikirjoissa on eri tavalla käsitelty retoriset keinot ja argumentointitavat. Kaikkien kirjasarjojen asiasanahakemistot eivät edellä mainittuja termejä mainitse lainkaan. Osassa argumentointitavat tavoitteineen on käsitelty melko suppeasti.
Tehtävien lähilukua
1. Mistä piirteistä tunnistaa, että Punahilkka on tekstilajiltaan satu?
Ensimmäinen tehtävä on selkeä määrittelytehtävä, jossa on osoitettava tekstiviittein sadulle ominaiset piirteet. Tarkoitus ei suinkaan ole laatia kommentoivaa referaattia sadun tapahtumista vaan mainittava mm. seuraavat piirteet: opetus, irrationaaliset ainekset ja kerronnalliset keinot ja vieläpä perustellusti esittää omat väitteensä.
2. Erittele Lars Huldénin runon Herra Susi! rakennetta.
Tehtävänannon noudattaminen korostuu, sillä lukijalta edellytetään ennen muuta rajoittumista runon rakenteeseen eli muotoon. Tarkoitus ei ole lähteä tulkitsemaan ja ottamaan kantaa runon sanomaan. Pitäisi sen sijaan pysyä tekstin lausetasolla, huomioida typografia, dialogisuus jne.
3. Vertailu suden merkitystä Huldénin runossa ja Punahilkka-sadussa.
Kyseessä on selkeä vertailutehtävä niin kuin kakkoskurssillakin kirjavertailu. Suden merkitys pitää määritellä molemmissa teksteissä ja listata erot. Suoria lainauksia pitää aina käyttää, kun kirjoitetaan kaunokirjallisista teksteistä. Huomioitava on myös tulkinta ja symbolit - kokonaistulkintaa unohtamatta.
4. Erittele Leena Vilkan artikkelin Hirviöstä suojelukohteeksi retorisia keinoja (tekstuaalisia tehokeinoja).
Lue retorisista keinoista lisää. (lyseo.com)
Tekstuaaliset tehokeinot ovat apuväline, jolla tekstin tavoite pyritään saavuttamaan. Pitäisi osata kertoa, miksi teksti on olemassa ja mihin sillä pyritään. Sen jälkeen voidaan lähteä miettimään mm. seuraavia tehokeinoja. Tekstitaidon koe ei suinkaan ole reaalikokeen esseevastaus, joten rajaus on suositeltavaa.
Muutamia tehokeinoja:
- omat kokemukset
- toisto ja luettelointi
- tunteisiin vetoaminen
- yhteisiin arvoihin tms. vetoaminen
- vastakohta-asettelu
- vertailu ja rinnastaminen
- ironia ja paradoksi
- intertekstuaaliset viittaukset
- poikkeavat sananvalinnat ja metaforat
5. Tutki eduskuntakyselyn argumentaatiota: mitä tekstissä väitetään ja miten väitteitä perustellaan.
Lue argumentointitavoista lisää (lyseo.com).
Kyseessä on selkeä argumentoinnin analyysitehtävä, joten pitää jo tehtävänannon mukaisesti nostaa esiin pääväite ja sen jälkeen sitä tukevat argumentit. Tekstilaji tulisi mainita ja tekstin tarkoitus. Eduskuntakysymys on ponsi eikä yleisönostokirjoituksen tapainen mielipidekirjoitus.
Muutamia argumentointitapoja:
- esisopimukset eli presupposisiot
- arvot ja moraali
- analogiat eli vastaavuudet
- asiaperusteet ja loogiset perusteet
- yleisyys ja sovinnaisuus
- omat kokemukset ja tapausesimerkit
- hyödyt ja haitat
- tunteet ja tutkimukset
- kausaaliperustelut
- retoriset keinot