Villisorsasta villiriisiin eli lukemisesta ymmärtämiseen

Lähiluku

Huolimattomuus ei ole hyve, ja se paljastaa kirjoittajan huonoksi lukijaksi tai välinpitämättömän lepsuksi kirjoittajaksi. Siitä ei arvostelija tykkää.

Ei ole mitenkään ainutlaatuista, että opiskelijat lukevat tehtävät ja tehtävänannot miten sattuu. Tälläkin kertaa Villisorsa-näytelmä muuttui Villiriisiksi, näytelmän kirjoittaja Ibsen Westerbergiksi ja Westerlundiksi, Suna Vuori Vuorioksi ja Vuoriseksi, Hjarmar Ekdalin isä nimeltään Vanhaksi tai Luutnantiksi.

Keväällä 2003 Lasse Lehtisen Kalevaan kirjoittama teksti olikin abiturientin mielestä kolumni Kalevalassa ja Osama Bin Laden kirjoitti muka Helsingin Sanomien verkkoliitteeseen. Tehtävänannossa oli tuolloin tarkoitus analysoida Hesarin verkkoliitteessä julkaistua käännöstä Bin Ladenin puheesta.

Viittaaminen aineistoon

Aina ensimmäisellä kerralla viitataan täsmällisesti pohjatekstiin eli lähteeseen, mielellään kirjoitelman ensimmäisessä tai toisessa kappaleessa.

Suna Vuori iskee maan rakoon Paavo Westerbergin ohjaaman Villisorsa-näytelmän kritiikissään "Villisorsa eksyy vierauteensa" (Helsingin Sanomat 13.12.2007). Vuorin mielestä tulkinta on "ainoastaan hukassa", eikä kehuttavaa ole kuin nimeksi.

Kun lähdetiedot on annettu, kirjoittajaan viitataan sukunimellä eikä pelkällä etunimellä. Etunimellä viittaaminen vaikuttaa vähättelevältä tai teennäisen tuttavalliselta. Myös parafraaseja kannattaa käyttää toiston välttämiseksi, esim. kriitikko, kirjoittaja, hän.

Novellit ovat fiktiota

Aina lukija ei ymmärrä, mitä eroa on faktalla ja fiktiolla. Runot, novellit ja näytelmät ovat sepitteitä eli kuvitteellisia tekstejä. Novellin päähenkilöä ei ole olemassa kuin paperilla, eikä runon minä ole sama asia kuin sen kirjoittaja.

Kerran oli aineistona Jaana Janhilan Myymälävaras-novelli, jossa nuori nainen meni ostoskeskukseen. Siellä häntä epäiltiin myymälävarkaudesta ja hänen omaisuuttaan turmeltiin, silmät kaivettiin päästä ja kallo avattiin. Lopulta mitään ei löytynyt, ja neitonen lähti suutuksissa ostarista.

Useimmat kirjoittajat eivät tunnistaneet, että tarina ei ollut realistinen. Tunteet nousivat pintaan, ja vartijat tuomittiin ankarasti: toisen päätä ei saa mennä avaamaan. Joku kirjoittaja suuttui ja olisi halunnut haastaa vaksit oikeuteen; joku toinen olisi halunnut iskeä heitä turpiin.

Ylitulkinta on virhe

Kaikkien lukijan tekemien tulkintojen tulee perustua aineistoon. Kirjoittaja ei voi väittää sellaista, mitä hän ei voi perustella luettavasta tekstistä.

Villisorsassa vanhalla Ekdalilla on oma pieni eläintarha, jossa on villisorsa, kaniineja ja kyyhkysiä. Koska tekstikatkelmassa ei nimetä, millaisia kyyhkysiä ullakolla on, kirjoittaja ei voi päätellä, ovatko ne sepel-, kallio- tai uuttukyyhkyjä. Lukija ei voi myöskään mennä omin päin lisäämään eläimiä eli arvailemaan, mitä kaikkea muuta siellä voisi olla. Ei voida myöskään päätellä näytelmäkatkelmasta, että vanhus olisi sadistinen tai jotain muuta yhtä lennokasta.

Tekstitaidon koe 5.2.2009

Tutustu

• kevään 2008 kokeen blogitekstiin
• Kevään 2009 Tekstitaidon kokeeseen

Vastausvalinnat

Jälleen kerran vastausten jakaantuminen muistutti Ville Peltosen hammasriviä, eli yleensä suurin osa vastaa ensimmäiseen tehtävään. Onko se helppo vai näennäisen helppo, on eri juttu. Tajuttava on, ettei referaateilla pärjää eikä kommentoivaa referaattia ole ollut tähän mennessä tehtävänannossa. Vilkaise vaikkapa vanhaa blogitekstiä aiheesta.

Vastauksia oli lukiossamme vajaat kuusisataa eli kokelaita tällä kertaa karvan verran alta 200.

• 1. Tehtävä: 32%


• 2. Tehtävä: 23%
  
• 3. Tehtävä: 13%


• 4. Tehtävä: 2%
  
• 5. Tehtävä: 30%

Ensimmäiseksi huomioi kiinnittyy ykköseen ja vitoseen, joihin lähes kaikki vastasivat. Symbolit eivät sytyttäneet, eikä niistä näyttämöohjeistakaan juuri saatu tolkkua. Se ei ollut ihmekään: kasikurssin kurssivihossa on vain yksi tehtävä (eikä oppikirjoista juuri ollut apua).

Tehtävien lähilukua

1. Millä keinoin Villisorsa-näytelmän ennakkoesitys houkuttelee ihmisiä teatteriin?

Ensimmäisenä kirjoittajan on tunnistettava tekstilaji. Ennakkoesittely ei ole mikään tekstilaji, vaan selkeästi mainos. Tässä voidaan sanoa olevan kyseessä perinteinen mainosanalyysi. Mainoksen on tarkoitus houkutella lukija ostamaan teatterilippu. Ei se ole sen kummempi kuin Gigantin mainos, jossa markkinoidaan taulutelevisiota.

Pääväite olisi hyvä kaivaa esiin ja sitä tukevat argumentit. Tässähän oli suuri kuva, sen lisäksi otsikko, tuotetiedot sekä ohjaajan itsekehujen lisäksi jotain yleispätevään pyrkivään vetoavuutta unohtamatta siltikään sitä alkuperää. Huomioitava on, kuka on mainoksen kirjoittanut ja missä se on julkaistu. Taitava kirjoittaja ymmärtää myös tekstin viittaussuhteet, ja voipa hän vielä kyseenalaistaa ontuvia argumentteja.

Monet lähtivät erittelemään pelkästään retorisia keinoja, ja tällöin tehtävänannosta lipsuttiin yleisesti. Lue lisää retorisista keinosta ja argumentoinnista (lyseo.com).

2. Erittele henkilöiden välisiä suhteita näytelmäkatkelman perusteella.

Oleellista on tietysti, että kirjoittaja nimeää kaikki näytelmäkatkelmassa vilahtavat henkilöt. Kaikki eivät ole läsnä kohtauksessa, mutta heilläkin on osansa näytelmäkatkelmassa. Kaksi ajatusviivaa repliikkien välillä ilmaisee, että jotain on jätetty välistä.

Tehtävässä on paikallaan käyttää riittävästi viittauksia aineistoon. Ylitulkintaa on luonnollisesti vältettävä ja perusteltava tehdyt tulkinnat tekstiviittein.

Tässä ei ole tarkoituskaan vertailla naisen asemaa ennen ja nyt. Mitään feministisia tai vanhempien alistavaa käytöstä lastaan kohtaan ei kannata lähteä ruotimaan tai edes lapsen aseman pohtimista nykypäivänä: menevät tehtävänannosta sivuun.

Tarkkana saa olla myös nimien kanssa. Vanhan Ekdal on Hjalmarin isä, jonka nimeä ei mainita. Vanha ei ole etunimi. Gregers vaihtui Gregeriksi ja Pettersen Pettersseniksi ja Petterssoniksi.

3. Tutki Villisorsa-katkelman näyttämöohjeita. Mitä tehtäviä niillä on?

Näyttämöohjeet eli parenteesit olivatkin pulmallisia. Ensinnäkin kirjoittajan tiedettävä, että kyseessä on näytelmäteksti, joka voidaan esittää tai lukea. Ohjeita on siis kahdelle ryhmälle, ja ensimmäiseen kuuluvat ohjaaja ja näyttelijät jne.

Paikallaan olisi kuvata näyttämöohjeiden erilaisia tehtäviä ja ryhmitellä niitä sen mukaisesti. Esimerkiksi näyttelijä puhuu joko kovaa tai kuiskaa; puhuttelee jotain roolihahmoa tai on jossain osassa näyttämöä. Taitava kirjoittaja tekee näistä päätelmiä ja erittelee vastauksessaan monipuolisesti tekemiään havaintoja: kodin sisustus kertoo Werlen perheen varallisuudesta jne.

4. Erittele ja tulkitse Villisorsa-katkelmassa esiintyviä symboleja.

Usein kaunokirjalliset tekstit ovat vertauskuvia ja sisältävät symboleja. Keskivertokirjoittaja tyytyy tavallisesti selostamaan tekstiä omin sanoin ja ehkä käsittelemään symboliikkaa pintapuolisesti.

Tässä tekstikatkelmassa siipirikkoja villisorsia on useampiakin: Gregers Werle jättää kotinsa. Hedvig on sokeutumassa. Hjalmarin isä on vanhuudenhöperö. Tähän voitaisiin lisätä vielä koko perheen taloudellinen tilanne.

Toinen eläinsymboli on metsästyskoira, joka noutaa järven pohjaan vajonneen haavoittuneen villisorsan. Greges haluaisi olla tuo metsästyskoira. Kirjoittajan pitäisi pohtia, mitä sanoja tuolla tarkoittaa. Haluaako hän pelastaa Hedvigin vain kenet?

Myös toistuvat tapahtumat eli motiivit voidaan tulkita symbolisesti. Toisin sanoen Werlen ja Gregersin perhettä yhdistävää tekijää olisi ehkä aiheellista käsitellä vastauksessa.

5. Millä tavoin arvostelijan mielipiteen kielteisyys näkyy arvostelun kielessä?

Tämä on perinteinen argumentaatioanalyysi, jossa eritellään perustelutapoja ja retorisia keinoja. Tehtävänannossa kehotetaan nimenomaan käsittelemään, miten kielteisyys ilmenee. Tarkoitus ei ole ottaa kantaa väitteisiin sen paremmin kuin kirjoittaan minkäänlaista vastineentapaistakaan.

Ensinnä on tietysti nimettävä, mistä teksti koostuu. Siinä on otsikko, ingressi, kuva, kuvateksti ja kainalotekstissä faktat näytelmästä.

Kirjoittajan tulisi nimetä pääväite, mielellään myös sävy ja tyyli, jotka tukevat pääargumenttia. Vastauksessa sitten voidaan ryhmitellä vaikkapa sanaluokittain kaikkea kielteisyyttä viittaamalla aineistoon. Lainauksissa voidaan käyttää omien johtopäätösten tukena yksittäisiä sanoja tai lauseenosia. Virketolkulla lainauksia ei tule ketjuttaa.

Sanasto, sananvalintoja, retorisia keinoja ja lauserakenteita on mahdollista lähteä käsittelemään myös tehtävänannon mukaisesti.

Ai, ai niitä aiheita

Tekstitaidon koe syksy 2008

Tutustu kokeen tehtäviin ja vanhoihin kokeisiin.


Vaikeaa oli

Opiskelijoille saattoi tulla yllätyksenä, että yhtä tehtävää lukuun ottamatta pitikin kirjoittaa vain kaunokirjallisista aiheista. Tätä oli kyllä teroitettu: kirjallisuutta on osattava lukea ja siitä kirjoitettava. Kaikissa kokeissa mallikokeita myöden on ollut pakko kirjoittaa muustakin kuin asiaproosasta.

Onneksi mukana oli sentään yksi mainosanalyysi, mutta silti näyttää, että pohjanoteeraus on tulossa - riippuu tietysti lopullisesta arvostelusta.

Tehtävien lähilukua

1. Millaisen kuvan sodasta saa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan katkelmasta?

Tämän tehtävän pitäisi olla siksi helppo, että ainakin meidän lukiomme lukuohjelmaan Linnan teos kuuluu. Ei kannata jättää omaa lukeneisuuttaan paljastamatta, samatenkaan katkelman suhdetta historialliseen todellisuuteen. Katkelman perusteella pitäisi ainakin pyrkiä määrittämään jokin käsiteltävä teema eikä laatia kommenoivaa referaattia tapahtumista ja henkilösuhteista.

2. Miten Linnan romaanihenkilöiden väliset suhteet ilmenevät katkelman vuoropuhelussa?

Nyt on kyse vuoropuheluista, eli on syytä määritellä, kuka puhuu kenenkin kanssa, mikä on sävy ja sitä kautta tulevat henkilösuhteet esille. Niin kuin muissakin tehtävissä aineisto on se, joka rajaa käsittelyn. Tuntemattoman muut tapahtumat eivät vastaukseen kuulu eivätkä miesten suhteet tämän katkelman jälkeen.


3. Erittele Raha-automaattiyhdistyksen mainoksen Pidetään huolta vaikuttamiskeinoja.

Tämä on perinteinen mainosanalyysi. On mainittava, mitä mainostetaan, miten argumentoidaan ja millaiset ovat intertekstuaaliset suhteet Linnan romaaniin. Kuvasta pitää tietysti tehdä inventaario ja samalla pohtia esimerkiksi symboliikkaa, tavoitteita jne.

4. Marja Liisa Vartio kuvaa romaanissaan Tunteet jatkosodan aikaista elämää kotirintamalla. Analysoi, mitä ja millaisia keinoja käyttäen Vartio kertoo nuorten naisten kokemuksista romaanikatkelmassa.

Nyt ollaan sota-aikana kotirintamalla, ja fokuksena ovat nuoret naiset. Pohditaan tyttöjen sielunelämää ja yhtymäkohtia Tuntemattomaan, sillä katkelmat ovat osin rinnasteisia. Tämäntyyppisissä tehtävissä yksi mahdollisuus on käsitellä aineistoa ja tulkita sitä kohtauksittain ja samalla tulkita sitä tehtävänannon mukaisesti. Pitää huomioida kaunokirjalisten tekstien tulkinnassa, että kirjailija ja kertoja ovat eri asia.

4. Millä tavalla ja mihin tarkoitukseen Vartion romaanikatkelmassa hyödynnetään Linnan tekstiä?

Kirjavertailuja on tehty aiemmin lukion kursseilla ja monenlaisia muunlaisiakin vertailutehtäviä, joten tämän ei pitäisi tuottaa vaikeuksia - toisin kävi.

Ensinnäkin on lueteltava eroja ja yhtäläisyyksiä ja tämän jälkeen pohdittava Vartion tekstin suhdetta ja sävyä alkuperäiseen. Miksi muutoksia on tehty? Mikä niiden tehtävä on? Mitä kirjailija haluaa sanoa?

Tekstitaidon koe (kevät 2008)

Tutustu kokeen tehtäviin.

Onnistunut koe

Mielestäni viimeisin tekstitaidon koe vastaa parhaiten sille asetettuja vaatimuksia verrattuna edellisiin kokeisiin. Mukana oli mm. tekstilajin tunnistustehtävä, runon rakenteen erittelyä, kahden eri tekstilajin tekstin merkitystason vertailua, retoristen keinojen erittelyä ja argumentaatioanalyysi.

Susi-teemassa omat kuoppansa

Niin kuin arvata saattaa, abien keskuudessa suosituimpia tehtäviä ovat olleet sellaiset, joissa saa runsaasti referoida pohjatekstiä. Valitettavasti tulkinta tai tehtävänannon noudattaminen voivatkin jäädä vähemmälle.

Tällä kertaa lukemistani teksteistä (noin 50 abin) suosituin oli Punahilkka-sadun tekstilajin määrittelytehtävä (noin kolme neljästä kirjoittajasta). Sen sijaan runon rakenteen erittelyyn jaksoi keskittyä vain joka kuudes kokelas. Muista kolmesta kirjoitettiin suhteellisen tasaisesti.

Päänvaivaa aiheuttivat varmasti monissa kouluissa kaksi viimeistä tehtävää, sillä eri oppikirjoissa on eri tavalla käsitelty retoriset keinot ja argumentointitavat. Kaikkien kirjasarjojen asiasanahakemistot eivät edellä mainittuja termejä mainitse lainkaan. Osassa argumentointitavat tavoitteineen on käsitelty melko suppeasti.

Tehtävien lähilukua

1. Mistä piirteistä tunnistaa, että Punahilkka on tekstilajiltaan satu?

Ensimmäinen tehtävä on selkeä määrittelytehtävä, jossa on osoitettava tekstiviittein sadulle ominaiset piirteet. Tarkoitus ei suinkaan ole laatia kommentoivaa referaattia sadun tapahtumista vaan mainittava mm. seuraavat piirteet: opetus, irrationaaliset ainekset ja kerronnalliset keinot ja vieläpä perustellusti esittää omat väitteensä.

2. Erittele Lars Huldénin runon Herra Susi! rakennetta.

Tehtävänannon noudattaminen korostuu, sillä lukijalta edellytetään ennen muuta rajoittumista runon rakenteeseen eli muotoon. Tarkoitus ei ole lähteä tulkitsemaan ja ottamaan kantaa runon sanomaan. Pitäisi sen sijaan pysyä tekstin lausetasolla, huomioida typografia, dialogisuus jne.

3. Vertailu suden merkitystä Huldénin runossa ja Punahilkka-sadussa.

Kyseessä on selkeä vertailutehtävä niin kuin kakkoskurssillakin kirjavertailu. Suden merkitys pitää määritellä molemmissa teksteissä ja listata erot. Suoria lainauksia pitää aina käyttää, kun kirjoitetaan kaunokirjallisista teksteistä. Huomioitava on myös tulkinta ja symbolit - kokonaistulkintaa unohtamatta.

4. Erittele Leena Vilkan artikkelin Hirviöstä suojelukohteeksi retorisia keinoja (tekstuaalisia tehokeinoja).

Lue retorisista keinoista lisää. (lyseo.com)

Tekstuaaliset tehokeinot ovat apuväline, jolla tekstin tavoite pyritään saavuttamaan. Pitäisi osata kertoa, miksi teksti on olemassa ja mihin sillä pyritään. Sen jälkeen voidaan lähteä miettimään mm. seuraavia tehokeinoja. Tekstitaidon koe ei suinkaan ole reaalikokeen esseevastaus, joten rajaus on suositeltavaa.

Muutamia tehokeinoja:

• omat kokemukset
• toisto ja luettelointi
• tunteisiin vetoaminen
  
• yhteisiin arvoihin tms. vetoaminen
  
• vastakohta-asettelu
• vertailu ja rinnastaminen
  
• ironia ja paradoksi
• intertekstuaaliset viittaukset
  
• poikkeavat sananvalinnat ja metaforat

5. Tutki eduskuntakyselyn argumentaatiota: mitä tekstissä väitetään ja miten väitteitä perustellaan.

Lue argumentointitavoista lisää (lyseo.com).

Kyseessä on selkeä argumentoinnin analyysitehtävä, joten pitää jo tehtävänannon mukaisesti nostaa esiin pääväite ja sen jälkeen sitä tukevat argumentit. Tekstilaji tulisi mainita ja tekstin tarkoitus. Eduskuntakysymys on ponsi eikä yleisönostokirjoituksen tapainen mielipidekirjoitus.

Muutamia argumentointitapoja:

• esisopimukset eli presupposisiot
• arvot ja moraali
• analogiat eli vastaavuudet
• asiaperusteet ja loogiset perusteet
• yleisyys ja sovinnaisuus
• omat kokemukset ja tapausesimerkit
• hyödyt ja haitat
• tunteet ja tutkimukset
• kausaaliperustelut
• retoriset keinot