Tutustu
Vastausvalinnat
Jälleen kerran vastausten jakaantuminen muistutti Ville Peltosen hammasriviä, eli yleensä suurin osa vastaa ensimmäiseen tehtävään. Onko se helppo vai näennäisen helppo, on eri juttu. Tajuttava on, ettei referaateilla pärjää eikä kommentoivaa referaattia ole ollut tähän mennessä tehtävänannossa. Vilkaise vaikkapa vanhaa blogitekstiä aiheesta.
Vastauksia oli lukiossamme vajaat kuusisataa eli kokelaita tällä kertaa karvan verran alta 200.
- 1. Tehtävä: 32%
- 2. Tehtävä: 23%
- 3. Tehtävä: 13%
- 4. Tehtävä: 2%
- 5. Tehtävä: 30%
Ensimmäiseksi huomioi kiinnittyy ykköseen ja vitoseen, joihin lähes kaikki vastasivat. Symbolit eivät sytyttäneet, eikä niistä näyttämöohjeistakaan juuri saatu tolkkua. Se ei ollut ihmekään: kasikurssin kurssivihossa on vain yksi tehtävä (eikä oppikirjoista juuri ollut apua).
Tehtävien lähilukua
1. Millä keinoin Villisorsa-näytelmän ennakkoesitys houkuttelee ihmisiä teatteriin?
Ensimmäisenä kirjoittajan on tunnistettava tekstilaji. Ennakkoesittely ei ole mikään tekstilaji, vaan selkeästi mainos. Tässä voidaan sanoa olevan kyseessä perinteinen mainosanalyysi. Mainoksen on tarkoitus houkutella lukija ostamaan teatterilippu. Ei se ole sen kummempi kuin Gigantin mainos, jossa markkinoidaan taulutelevisiota.
Pääväite olisi hyvä kaivaa esiin ja sitä tukevat argumentit. Tässähän oli suuri kuva, sen lisäksi otsikko, tuotetiedot sekä ohjaajan itsekehujen lisäksi jotain yleispätevään pyrkivään vetoavuutta unohtamatta siltikään sitä alkuperää. Huomioitava on, kuka on mainoksen kirjoittanut ja missä se on julkaistu. Taitava kirjoittaja ymmärtää myös tekstin viittaussuhteet, ja voipa hän vielä kyseenalaistaa ontuvia argumentteja.
Monet lähtivät erittelemään pelkästään retorisia keinoja, ja tällöin tehtävänannosta lipsuttiin yleisesti. Lue lisää retorisista keinosta ja argumentoinnista (lyseo.com).
2. Erittele henkilöiden välisiä suhteita näytelmäkatkelman perusteella.
Oleellista on tietysti, että kirjoittaja nimeää kaikki näytelmäkatkelmassa vilahtavat henkilöt. Kaikki eivät ole läsnä kohtauksessa, mutta heilläkin on osansa näytelmäkatkelmassa. Kaksi ajatusviivaa repliikkien välillä ilmaisee, että jotain on jätetty välistä.
Tehtävässä on paikallaan käyttää riittävästi viittauksia aineistoon. Ylitulkintaa on luonnollisesti vältettävä ja perusteltava tehdyt tulkinnat tekstiviittein.
Tässä ei ole tarkoituskaan vertailla naisen asemaa ennen ja nyt. Mitään feministisia tai vanhempien alistavaa käytöstä lastaan kohtaan ei kannata lähteä ruotimaan tai edes lapsen aseman pohtimista nykypäivänä: menevät tehtävänannosta sivuun.
Tarkkana saa olla myös nimien kanssa. Vanhan Ekdal on Hjalmarin isä, jonka nimeä ei mainita. Vanha ei ole etunimi. Gregers vaihtui Gregeriksi ja Pettersen Pettersseniksi ja Petterssoniksi.
3. Tutki Villisorsa-katkelman näyttämöohjeita. Mitä tehtäviä niillä on?
Näyttämöohjeet eli parenteesit olivatkin pulmallisia. Ensinnäkin kirjoittajan tiedettävä, että kyseessä on näytelmäteksti, joka voidaan esittää tai lukea. Ohjeita on siis kahdelle ryhmälle, ja ensimmäiseen kuuluvat ohjaaja ja näyttelijät jne.
Paikallaan olisi kuvata näyttämöohjeiden erilaisia tehtäviä ja ryhmitellä niitä sen mukaisesti. Esimerkiksi näyttelijä puhuu joko kovaa tai kuiskaa; puhuttelee jotain roolihahmoa tai on jossain osassa näyttämöä. Taitava kirjoittaja tekee näistä päätelmiä ja erittelee vastauksessaan monipuolisesti tekemiään havaintoja: kodin sisustus kertoo Werlen perheen varallisuudesta jne.
4. Erittele ja tulkitse Villisorsa-katkelmassa esiintyviä symboleja.
Usein kaunokirjalliset tekstit ovat vertauskuvia ja sisältävät symboleja. Keskivertokirjoittaja tyytyy tavallisesti selostamaan tekstiä omin sanoin ja ehkä käsittelemään symboliikkaa pintapuolisesti.
Tässä tekstikatkelmassa siipirikkoja villisorsia on useampiakin: Gregers Werle jättää kotinsa. Hedvig on sokeutumassa. Hjalmarin isä on vanhuudenhöperö. Tähän voitaisiin lisätä vielä koko perheen taloudellinen tilanne.
Toinen eläinsymboli on metsästyskoira, joka noutaa järven pohjaan vajonneen haavoittuneen villisorsan. Greges haluaisi olla tuo metsästyskoira. Kirjoittajan pitäisi pohtia, mitä sanoja tuolla tarkoittaa. Haluaako hän pelastaa Hedvigin vain kenet?
Myös toistuvat tapahtumat eli motiivit voidaan tulkita symbolisesti. Toisin sanoen Werlen ja Gregersin perhettä yhdistävää tekijää olisi ehkä aiheellista käsitellä vastauksessa.
5. Millä tavoin arvostelijan mielipiteen kielteisyys näkyy arvostelun kielessä?
Tämä on perinteinen argumentaatioanalyysi, jossa eritellään perustelutapoja ja retorisia keinoja. Tehtävänannossa kehotetaan nimenomaan käsittelemään, miten kielteisyys ilmenee. Tarkoitus ei ole ottaa kantaa väitteisiin sen paremmin kuin kirjoittaan minkäänlaista vastineentapaistakaan.
Ensinnä on tietysti nimettävä, mistä teksti koostuu. Siinä on otsikko, ingressi, kuva, kuvateksti ja kainalotekstissä faktat näytelmästä.
Kirjoittajan tulisi nimetä pääväite, mielellään myös sävy ja tyyli, jotka tukevat pääargumenttia. Vastauksessa sitten voidaan ryhmitellä vaikkapa sanaluokittain kaikkea kielteisyyttä viittaamalla aineistoon. Lainauksissa voidaan käyttää omien johtopäätösten tukena yksittäisiä sanoja tai lauseenosia. Virketolkulla lainauksia ei tule ketjuttaa.
Sanasto, sananvalintoja, retorisia keinoja ja lauserakenteita on mahdollista lähteä käsittelemään myös tehtävänannon mukaisesti.
