Yhteistä näille ja muille purnaajille on se, että heidän antamansa pisteet laskevat. Alanpa minäkin ruikuttaa: koskaan meillä Lohjalla pisteet eivät ole nousseet niin paljon kuin tänä syksynä. Tutkintoarvosana nousi reilulla kolmanneksella yhden numeron, ja yksittäisistä suorituksista nähtiin huimia loikkia.
Pisteet Lohjalla:
- improbatur 8%
- approbatur 15%
- lubenter 23%
- cum laude 33%
- magna 15%
- eximia 4%
- laudatur 2%
Pisteet koko maassa:
- improbatur 7%
- approbatur 14%
- lubenter 20%
- cum laude 31%
- magna 18%
- eximia 7%
- laudatur 3%
Pistemäärät
Ylioppilastodistuksen pistemäärät (puoltoäänet) ovat nykyään ehkä lähinnä tilastointia (keskiarvojen laskemista) tai kompensointipisteitä varten, jos kokelaalla on hylätty suoritus jostain yo-kokeesta. Puoltoääniä ei enää lasketa mukaan ylioppilastutkintotodistukseen toisin kuin ennen vanhaan. Silloin rehtori luki tulevien ylioppilaiden puoltoäänet ennen todistusten jakoa.
Pisteitä kertyy suorituksista seuraavasti:
- improbatur 0
- approbatur 2
- lubenter 3
- cum laude 4
- magna 5
- eximia 6
- laudatur 7
Yleisesti ottaen äidinkielen ja kirjallisuuden koe menee edelleen huonosti, jos sitä verrataan muiden oppiaineiden ylioppialaskokeeseen. Lyhyt matematiikka (3,5) ja pitkä matematiikka (3,56) olivat vain nippa nappa alle valtakunnallisen kokeemme alapuolella. Sen sijaan reaaliaineissa ja englannissa tulokset ovat eri luokkaa.
Mistähän tämä kertoo?
Onko koeuudistus epäonnistunut?
Onko arvioinnissa epäonnistuttu?
Eikö äidinkielen opettajista ole enää mihinkään?
Tästä täytyy jokaisen vetää omat johtopäätöksensä - niin minäkin. Lievennän arviointiani ainakin suoritusten alapäästä. Jokaisen opettajan pitäisi aina selvittää, kun sensori on antanut arvosanat ja toimia itse sen mukaan. Ihmetystä ovat herättäneet varsinkin Pentti Leinon lausunnot riviopettajien ja sensorien vastakkainasettelusta. Sensoreita tarvitaan niin kuin kuin tähänkin saakka, sillä "tavalliset opettajat" eivät muka osaa arvioida yo-tekstejä.
Onkohan sitten niinkään? Tämäkin on jo nähty liian monta kertaa: jos sensori toimii yliopiston suomen kielen laitoksella, arvostelun paino on tietysti oikeakielisyydessä. Malliesimerkki on muutaman vuoden takaa, jolloin abeista (n. 180) kukaan ei saanut laudaturia. Joka ikinen oli tippunut vähintään eximiaan ellei alemmaskin. Nyt onnenpyörä kääntyi oikeaan asentoon - hyvä tämän syksyn kirjoittajan kannalta. Entä toinen ääripää? Mitä luusereista?
Arviointi ja arvioijien kriteerit kaipaavat kovasti uudistusta, joka onkin jo valmisteilla, jotta arvostelun epätasa-arvoistavat ristiriidat saataisiin viimeinkin historiaan.On todella ihmeellistä, etteivät abiturientit pärjää oman äidinkielensä kokeessa niin kuin muiden kielten kokeessa tai reaaliaineissa.
- Historia 4,01
- Psykologia 4,09
- Filosofia 4,05
- Terveystieto 4,13
- Biologia 4,09
- Englanti 4,42 (pitkä oppimäärä)
