Tärppejä ylioppilaskokeeseen (esseekoe)

CASE I

Jalkapalloa harrastava poika.

Meillä on abiturienttina intohimoinen jalkapalloilija, joka on sitä mieltä, että kaikenlainen lukeminen kaunokirjallisuutta unohtamatta on turhaa. Sälli on kirjoittanut joka esseensä aina jalkapallosta, sillä pelaa itse paikallisessa seurajoukkueessa ja fanittaa kahta eurooppalaista mahtitiimiä: Inter Milania ja FC Barcelonaa.

Opiskelija kysyy opelta:

• Onko pakko kirjoittaa jostain muusta kuin futiksesta?
• Pitääkö aineistokirjoittamisen ohjeita kerrata kokeeseen?
• Täytyykö sitä aineistoa ylipäätään käyttää?
  

Ajatuksensa hän perustaa esimerkiksi kuuluisan NHL-kiekkoilijan kokemuksiin romaaneista. Kiekkostara totesi Enerst Hemingwayn pääteoksesta Vanhus ja meri jotain tällaista:

Mitä järkeä on lukea kirjaa, jossa vain vanha patu (Santiago) menee kalaan. Heebo saa mahtisaaliin, muttei ole kotiin vietäväksi muuta kuin ruodot. Eli kirjassa ei tapahtunut mitään.

Ajatellaan, että samantyyppinen lukija ottaisi käsiinsä Samuel Beckettin näytelmän Huomenna hän tulee. Kommentit voisivat olla seuraavantapaisia:

Näytelmässä ei ollut järjen häivää, kun kaksi dorkaa (Vladimir ja Estragon) puhuivat potaskaa ja odottivat jotain Godotia. Ei se sitten tullutkaan, joten pätkässä ei tapahtunut yhtään mitään.

Ope neuvoo, ettei tarvitse vaivata päätä sen enempää runoanalyysillä kuin aineisto-ohjeillakaan. Mikäli on vähänkään uskallusta (pärjää vaikka nettipokerissa), voi ihan hyvin luottaa omaan hyvään tuuriinsa ja valmistautua pelkkään otsikkotehtävään. Viime kerroilla on ollut seuraavia mahdollisuuksia:

• Kevät 2007, 6. Urheilulegenda
  
• Syksy 2007, 3. Kansallistunne ja urheilu
• Syksy 2007, 13. Suosikkijoukkueen fanittamista
• Kevät 2008, 13. Urheilutilastojen syynäämistä.

Ope vastailee:

• Aineisto-ohjeita tarvitaan kahdessa viimeisessä.
  
• Kolmessa ensimmäisessä voi keskittyä pelkästään jalkapalloon.
• Keväällä 2008 esseetä voi sopivasti rajata myös joukkueurheiluun ja yrittää käyttää myös tilastojen oheen väkerrettyä tekstintynkää.
• Vaikka tehtävävihkosen ohjeissa kehotetaan viittaamaan aineistoon, ei pisteittä ole jäänyt, vaikka viittaukset ovat jääneet tekemättä.
• Urheilua ja tekniikkaa on ollut jokaisessa esseekokeessa (kahdeksassa 24 aiheesta).
  

Kokeet:
Kevät 2007
Syksy 2007
Kevät 2008

Esseekoe ja siihen valmistautuminen

Kuinka valmistautua esseekokeeseen?

Usein kuulee väitettävän, ettei kokeeseen voisi valmistautua. Opiskelijat sanovat, että kaikki tarpeellinen on jo opeteltu kurssien aikana, viimeistään preppauskursseilla (ÄI8 ja ÄI9), jolloin treenataan vielä vastaustekstien ja esseiden kirjoittamista.

Suomen kuvalehdessä tarjoillaan mahdollisia tärppejä kevään kirjoituksiin. Ilmastonmuutosta, kansainvälistä politiikkaa ja digitoitumista käsitteleviä artikkeleita on virikkeeksi abeille.

Itsekin muistan muinoin kultaisella kasarivuosikymmenellä tarttuneeni oman open suosituksesta ajankohtaiseen teemaan. Muistan lukeneeni maapallon kohtalonhetkiä ja tulevaisuutta käsittelevän Jonathan Schellin teoksen. Mieleeni ei kyllä palaudu, yritinkö vakuuttaa sensorit omasta ajattelusta esittämällä kauhuskenaarioita panemalla väitteitä omiin nimiini.

Muistettavaa

Tehtävänannon noudattaminen

Kaikki voi mennä pieleen jo alussa. Siksi on tärkeää käsitellä aihetta nimenomaan tehtävänannon mukaisesti.

• Jos tehtävään liittyy aineisto, käytä sitä.
• Viittaa kerran täsmällisesti pohjatekstiin.
• Valitse aihe, josta sinulla on sanottavaa ja edes jonkinlaista asiantuntemusta.

Tekstin eheys

Esseekokeessa kirjoitetaan yksi ehyt tekstikokonaisuus. Ongelmat ovat melko tavallisia varsinkin jos aineistotekstejä on useampia. Esimerkiksi syksyllä tehtävässä 9. "Valitse sivun 4 rakkausrunoista yksi tai tai useampi. Millaisia ajatuksia se herättää / ne herättävät sinussa?" oli mahdollista käyttää vaikkapa kahta runoa.

Keskivertoesseessä tai heikommassa on melko tyypillistä, että kirjoittaja tekee ensin johdannon, tulkitsee yhtä runoa ja sitten kolmannella sivulla toista runoa ja tekee sen jälkeen yhteenvedon.

Mikäli aineistotekstejä on useampia

• käsittele tekstejä rinnakkain
• käytä myös suoria lainauksia
  
• erittele ja analysoi tekstit kokonaisuudessaan
• vertaile ja pyri löytämään yhteisiä tai erottavia piirteitä.

Oikeakielisyys

Ylioppilaskokeessa on tarkoitus kirjoittaa normitettua asiatekstiä. Siihen eivät kuulu puhekielisyydet sen paremmin kuin puhuttelut, alatyyliset ilmaukset tai muut sopimattomuudet. Joskus on mahdollista rustata myös lennokkaampaa tekstiä, jos tehtävänanto mahdollistaa vaikkapa kolumnin tai pakinan kirjoittamisen. Novellin analysoiminen on puhtaasti artikkelinomainen teksti.

• Kertaa välimerkki- ja oikeakielisyyssäännöt.
• Haali kasaan kirjoittamiasi esseitä lukiovuosilta ja lue niitä.
• Vältä tekemästä samoja virheitä kuin jo tehdyissä kirjoitelmissa.
  

Luettavaa

Pirkko Leino 2006, Pilkulleen. Opas välimerkkien käyttöön.
Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (2007)


Aina voi tarttua omin päin ajankohtaiseen kielioppimateriaaliin. Muistettava on, että yhdyssana- ja välimerkkivirheet ovat niitä tavallisimpia mokia. Kun niitä tulee tarpeeksi (kymmeniä!), hyvät arvosanat saa unohtaa.


YTL:n määräyksissä sanotaan:

"Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa."

Tekstitaidon koe (kevät 2008)

Tutustu kokeen tehtäviin.

Onnistunut koe

Mielestäni viimeisin tekstitaidon koe vastaa parhaiten sille asetettuja vaatimuksia verrattuna edellisiin kokeisiin. Mukana oli mm. tekstilajin tunnistustehtävä, runon rakenteen erittelyä, kahden eri tekstilajin tekstin merkitystason vertailua, retoristen keinojen erittelyä ja argumentaatioanalyysi.

Susi-teemassa omat kuoppansa

Niin kuin arvata saattaa, abien keskuudessa suosituimpia tehtäviä ovat olleet sellaiset, joissa saa runsaasti referoida pohjatekstiä. Valitettavasti tulkinta tai tehtävänannon noudattaminen voivatkin jäädä vähemmälle.

Tällä kertaa lukemistani teksteistä (noin 50 abin) suosituin oli Punahilkka-sadun tekstilajin määrittelytehtävä (noin kolme neljästä kirjoittajasta). Sen sijaan runon rakenteen erittelyyn jaksoi keskittyä vain joka kuudes kokelas. Muista kolmesta kirjoitettiin suhteellisen tasaisesti.

Päänvaivaa aiheuttivat varmasti monissa kouluissa kaksi viimeistä tehtävää, sillä eri oppikirjoissa on eri tavalla käsitelty retoriset keinot ja argumentointitavat. Kaikkien kirjasarjojen asiasanahakemistot eivät edellä mainittuja termejä mainitse lainkaan. Osassa argumentointitavat tavoitteineen on käsitelty melko suppeasti.

Tehtävien lähilukua

1. Mistä piirteistä tunnistaa, että Punahilkka on tekstilajiltaan satu?

Ensimmäinen tehtävä on selkeä määrittelytehtävä, jossa on osoitettava tekstiviittein sadulle ominaiset piirteet. Tarkoitus ei suinkaan ole laatia kommentoivaa referaattia sadun tapahtumista vaan mainittava mm. seuraavat piirteet: opetus, irrationaaliset ainekset ja kerronnalliset keinot ja vieläpä perustellusti esittää omat väitteensä.

2. Erittele Lars Huldénin runon Herra Susi! rakennetta.

Tehtävänannon noudattaminen korostuu, sillä lukijalta edellytetään ennen muuta rajoittumista runon rakenteeseen eli muotoon. Tarkoitus ei ole lähteä tulkitsemaan ja ottamaan kantaa runon sanomaan. Pitäisi sen sijaan pysyä tekstin lausetasolla, huomioida typografia, dialogisuus jne.

3. Vertailu suden merkitystä Huldénin runossa ja Punahilkka-sadussa.

Kyseessä on selkeä vertailutehtävä niin kuin kakkoskurssillakin kirjavertailu. Suden merkitys pitää määritellä molemmissa teksteissä ja listata erot. Suoria lainauksia pitää aina käyttää, kun kirjoitetaan kaunokirjallisista teksteistä. Huomioitava on myös tulkinta ja symbolit - kokonaistulkintaa unohtamatta.

4. Erittele Leena Vilkan artikkelin Hirviöstä suojelukohteeksi retorisia keinoja (tekstuaalisia tehokeinoja).

Lue retorisista keinoista lisää. (lyseo.com)

Tekstuaaliset tehokeinot ovat apuväline, jolla tekstin tavoite pyritään saavuttamaan. Pitäisi osata kertoa, miksi teksti on olemassa ja mihin sillä pyritään. Sen jälkeen voidaan lähteä miettimään mm. seuraavia tehokeinoja. Tekstitaidon koe ei suinkaan ole reaalikokeen esseevastaus, joten rajaus on suositeltavaa.

Muutamia tehokeinoja:

• omat kokemukset
• toisto ja luettelointi
• tunteisiin vetoaminen
  
• yhteisiin arvoihin tms. vetoaminen
  
• vastakohta-asettelu
• vertailu ja rinnastaminen
  
• ironia ja paradoksi
• intertekstuaaliset viittaukset
  
• poikkeavat sananvalinnat ja metaforat

5. Tutki eduskuntakyselyn argumentaatiota: mitä tekstissä väitetään ja miten väitteitä perustellaan.

Lue argumentointitavoista lisää (lyseo.com).

Kyseessä on selkeä argumentoinnin analyysitehtävä, joten pitää jo tehtävänannon mukaisesti nostaa esiin pääväite ja sen jälkeen sitä tukevat argumentit. Tekstilaji tulisi mainita ja tekstin tarkoitus. Eduskuntakysymys on ponsi eikä yleisönostokirjoituksen tapainen mielipidekirjoitus.

Muutamia argumentointitapoja:

• esisopimukset eli presupposisiot
• arvot ja moraali
• analogiat eli vastaavuudet
• asiaperusteet ja loogiset perusteet
• yleisyys ja sovinnaisuus
• omat kokemukset ja tapausesimerkit
• hyödyt ja haitat
• tunteet ja tutkimukset
• kausaaliperustelut
• retoriset keinot